MTV3 Internetin vieraana oli 28.12.2004 Helsingin Yliopiston seismologian laitoksen erikoistutkija Matti Tarvainen.
Kysymys:
Jos on uimassa aavalla merellä ja vastaava tsunami tulee vastaan voiko siitä selvitä sekä pitääkö tsumani mitään ääntä merellä ?
mikko
Vastaus:
Jos aikoo kohdata tsunamin uimalla, on parasta olla kaukana aavalla merellä. Tsunami ei pidä mitään ääntä, vaan koko meri keinuu hiljaa. Tsunami synnyttää äänen vasta törmätessään rannikkoon.
Kysymys:
Miten pian esim. Suomessa tiedettiin järistyksen tapahtuminen ja paikka? Eikö sijainti meren alueella olisi ennustanut tsunamia? Aaltojen eteneminen vei kuitenkin aikaa jonkin verran. Eikö ranta-alueita olisi voitu varoittaa puhelimitse?
Anu
Vastaus:
Seisminen signaali järistyksestä saapui Suomen seismografiasemille noin kymmenessä minuutissa. Tämän jälkeen tehty paikallistaminen kesti toiset noin kymmenen minuuttia, jolloin järistyksen paikka ja voimakkuus tiedettiin. Suomessa ei voi varmasti arvioida mahdollista tsunamia.
Kysymys:
Onko periaatteessa mahdollista, että Thaimaahan iskisi melkein yhtä voimakas maanjäristys lähiaikoina?
Jari
Vastaus:
Näin suuren järistyksen toistuminen lähiaikoina samalla alueella on erittäin epätodennäköistä. Indonesia on yksi maapallon yksi maapallon seismisesti aktiivisimmista alueista ja siellä tapahtuu vuosittain tuhansia maanjäristyksiä. Vuosittain tsunamia synnyttäviä maanjäristyksiä tapahtuu maapallolla muutamia kymmeniä.
Kysymys:
Milloin Suomessa on ollut viimeksi merkittävä maanjäristys. Oliko alueellisia tuhoja?
Otto
Vastaus:
Syyskuussa 2000 Kuusamon alueella sattui maanjäristys, jonka voimakkuus oli yli 3 Richteriä. Järistys havaittiin erittäin laajalla alueella Pohjois-Suomessa. Mitään isompia tuhoja ei kuitenkaan tapahtunut. Itsenäisyyden ajan suurin järistys tapahtui sekin Kuusamossa 1926. Voimakkuus oli 4,7.
Kysymys:
Jos tuo 9.0 Richterin maanjäristys iskisi maalle, niin millaista tuhoa se aiheuttaisi ja kuinka laajaa?
Anssi
Vastaus:
Jos näin iso järistys sattuisi alueelle, jossa on asutusta ja lisäksi järistys olisi matala, olisi sen aiheuttamat tuhot suunnattomia. Vuonna 1964 Alaskan suurin järistys (9,4 Richteriä) aiheutti suuria muutoksia ympäristössä vaatimatta kuitenkaan paljonkaan uhmishenkiä.
Kysymys:
Miksi Bangladesh säästyi tuhoilta vaikka se on hyvin alavaa maata?
PTa
Vastaus:
Ruhjelinja, jossa järistys tapahtui, ei ollut pistemäinen, vaan luode-kaakko-suuntainen, jolloin tsunamin pääsäteilysuunnat olivat lounaaseen ja koilliseen. Bengalinlahden pohjoisosa on matalampi ja lisäksi sinne laskee kaksi suurta jokea, jotka ovat voineet osaltaan hillitä tsunamin voimaa.
Kysymys:
Itämerta ei siis lasketa valtamereksi? Joten Suomessa ei ole minkäänlaista vaaraa kohdata tsunamia..
Katariina
Vastaus:
Itämeren vesimäärä on murto-osa Intian valtameren vesimäärästä eikä täällä voi syntyä suurta hyökyaaltoa eli tsunamia.
Kysymys:
Sattuuko tuo puolen metrin korkuinen aalto osuessaan vaikkapa surffaajaan? Eikös tuo aalto liikkune 800 km/h?
Masa
Vastaus:
Päinvastoin kuin tuulen synnyttämällä mainingilla, tsunamin takana on "koko" valtameren vesimassan liike-energia. Suuri voima heittää surfaajan tai pienen aluksen sattumanvaraisesti.
Kysymys:
Kuinka paksuja mannerlaatat ovat ja mitä niiden alla on?
-Tande
Vastaus:
Ylimmän kuoren paksuus vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Suomen kohdalla kuoren paksuus on noin 50 kilometriä, kun vastaavasti valtamerten pohjassa kuoren paksuus on vain muutama kilometri. Kuoren alla on puolielastinen vaippa.
Kysymys:
Miksi tsunami on tsunami?
Paavo P.
Vastaus:
Tsunami on japanin kieltä ja tarkoittaa lahtiaaltoa.
Kysymys:
Voiko Gran Canarialla olla maanjäristyksiä? Teneriffahan on tuliperäinen.
Irma Katriina
Vastaus:
Kanarian saaret ovat kilpitulivuoria. Ne ovat syntyneet kuuman pisteen päälle ja ovat pelkkää laavakiveä. Teneriffalla on aktiivinen Teide-tulivuori, joka on purkautunut viimeksi rajusti noin 250 vuotta sitten. Yleisesti Kanarian saaret eivät ole seismisesti aktiivisia tällä hetkellä. Kaikkialla valtamerten rannoilla on mahdollisuus tsunamin syntymiseen.
Kysymys:
Huomaako tsunamin vasta kun se tulee rantaan vai näkyykö se myös vastaavan kokoisena merellä oltaessa ?
Pena M.
Vastaus:
Tsunamia ei huomaa aavalla merellä. Sen aallonpituus saattaa olla yli 200 kilometriä ja aallon korkeus vain puoli metriä.
Kysymys:
Minkä takia varoitusta ei annettu, vaikka se kyllä olisi pitänyt tietää USA:n ja Japanin laitteilla? Sehän olisi voinut pelastaa monia? Miten nämä edellämainitut laitteet oikein toimivat?
Jari
Vastaus:
Yhdysvalloilla ja Japanilla on kattava Tyynenmeren alueen tsunamivaroitusjärjestelmä. Tämä järjestelmä varoittaa rannikkovaltioita suuren merenalaisen järistyksen tapahtuessa. Ilmeisesti nytkin varoitus annettiin, mutta se ei saavuttanut rannikon asukkaita ja turisteja. Tsunami etenee noin 800 kilometriä tunnissa, joten varoitusaikaa ei kovin pitkään jää.
Kysymys:
Kuinka paljon mannerlaatat liikkuivat pituussuunnassa ja korkeussuunnassa tässä suurmaanjärjistyksessä?
TmK
Vastaus:
Pääjäristyksen siirros oli ns. työntösiirros, jossa Indoaustralian laatta työntyi toisen laatan alle. Ruhjelinjan pituus on noin 1000 km ja pystysuora liike 3-4 metriä. Tällä hetkellä nämä tiedot ovat alustavia.
Kysymys:
Miksi jatkuvasti puhutaan mannerlaatoista, vaikka kyseessä on Sundan saarikaari, jossa merellinen laatta subduktoituu? Tässä tuhossa vertautuu Krakatau muuten hyvin.
Oiva Varjos
Vastaus:
Paras olisikin puhua kivikehän laatoista, joihin maapallon kivikehä on jakautunut. Sundan saarikaari syntyy, kun Indoaustralian laatta työntyy kompleksisen laattasysteemin alle. Krakataun purkaus sattui samalla alueella 1880-luvun alussa ja tsunami tappoi 40 000 ihmistä.
Kysymys:
Tämä tsunami on tässä tapauksessa ollut tietojen mukaan jopa 10 metriä korkea, jos kuvitellaan että sen reitillä on ollut halkaisijaltaan 2 kilometrin saari, niin onko tsunami mennyt yli vai jääkö se puolimatkaan? Eli kysymys on myös että kuinka "pitkä" tsunami on tässä tapauksessa ollut, kun kaikki puhuvat vain kolmesta aallosta.
Markku
Vastaus:
Tsunamin nousumatka rannalle riippuu rannikon muodosta. Eli siitä kuinka jyrkkä ranta on. Jos ranta on hyvin jyrkkä syvän valtameren alueella, saattaa tsunami nousta hyvinkin kauas. Esimerkiksi Lituyanlahden järistyksessä Alaskassa 1958 tsunami nousi yli 500 metriä vuorenrinnettä ylöspäin.
Kysymys:
Mitä mahtoi tapahtua alueen kaloille? Voiko tämmöinen ilmiö tuhota alueen kalat jolloin kriisi syvenee entisestään?
Jamo
Vastaus:
Tuskin vaikutti mitenkään kaloihin. Järistys on voinut sekoittaa jonkun verran veden sekaan pohja-ainesta ja tehnyt siitä sameampaa.
Kysymys:
Mitä värit (vihreä, punainen, sininen) maanjäristyksiä osoittavassa kartassa tarkoittavat?
ST
Vastaus:
Vihreä = matalat maanjäristykset, järistysfokus korkeintaan 35 km maanpinnan alla. Sininen = Keskisyvä järistys, syvyys korkeintaan 200 km. Punainen = yli 200 km syvä järistys. Indonesian pääjäristyksen syvyys oli vain 7 kilometriä. Sen takia tsunami oli näin voimakas.
Kysymys:
Voivatko jälkijäristykset edelleen saada aikaan hyökyaaltoja?
ST
Vastaus:
On mahdollista. Jos järistyskeskus sijaitsee matalalla merenpohjan alla, se voi saada aikaan hyökyaallon eli tsunamin.
Kysymys:
Onko mannerlaattojen reunat päätelty maanjäristysten esiintymispaikkojen avulla? Entä onko maanjäristysten esiintymistiheydessä havaittu muutoksia viime aikoina suhteutettuna pitkään aikaväliin?
Juha
Vastaus:
Kyllä, laattojen reunat tunnetaan pitkälti maanjäristyskeskusten perusteella. Esiintymistiheys säilyy pitkällä aikavälillä varsin vakiona. Joskus syntyy suurehkoja järistyssarjoja, jolloin lyhyen ajan kuluessa sattuu poikkeuksellisen paljon järistyksiä.
Kysymys:
Miten hyökyaalto kiersi Sri Lankan länsirannikolle, aaltojen tulosuuntahan oli kaiketi itäpuolelta ?
Matti Friman
Vastaus:
Tsunamiaaltorintaman törmätessä matalampiin vesiin, saariin tai rannikkoon aaltorintama taittuu ja aallon nopeus hidastuu. Tällöin takaa saapuva seuraava aaltorintama aikaansaa tsunamin voimistumisen ja taittumiskohta toimii uutena aaltolähteenä voimakkaalle tsunamille.
Kysymys:
Voiko järistyksiä ennakoida mitenkään?
Arto
Vastaus:
Alueella missä on jo tapahtunut maanjäristys uusi järistys on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin. Järistyksiä voidaan yrittää ennustaa erilaisten geofysikaalisten menetelmien avulla, mutta ennustustarkkuus on kuitenkin heikko.
Kysymys:
Kuinka monia tuhansia kilometrejä voi hyökyaalto pahimmillaan liikkua?
marru
Vastaus:
Hyökyaallon etenemiseen vaikuttavat meren syvyys, järistyksen voimakkuus ja pohjan muoto. Pisimmillään tsunami voi edetä valtameren poikki kuten tapahtui 1960 Chilen suuren järistyksen jälkeen, jolloin tsunami ylitti Tyynen valtameren tehden tuhoa Japanissa saakka.
Kysymys:
Onko odotettavissa jälkijäristyksiä esim. Thaimaan sisämaassa?
Helena
Vastaus:
Malakan niemimaa ei sijaitse aktiivisen laattareunan kohdalla, mutta suurilla Sunda-saarilla (Sumatra, Jaava, Borneo jne) tapahtuvien suurten järistysten vaikutukset tuntuvat myös siellä.
Kysymys:
Kuinka voimakkaita jälkijäristykset voivat olla suhteessa itse pääjäristykseen ja kuinka kauan niitä voi vielä ilmetä pääjäristyksen jälkeen?
Kai
Vastaus:
Pääjäristyksessä suurin osa energiasta vapautuu. Sitä seuraavat jälkijäristykset ovat selvästi pienempiä. Tapaninpäivänä tapahtuneen Indonesian suurjäristyksen jälkeen suurin jälkijäristys on ollut voimakkuudeltaan 6,7 Richterin asteikolla. Järistystä seuranneen kahden vuorokauden aikana suuria tai keskisuuria jälkijäristyksiä on ollut lähes 200. Jälkijäristyksiä voi tulla jopa kuukausia.
Kysymys:
Miksi Aasian ja Tyynenmeren mannerlaattojen välillä näyttäisi olevan aina kaikista voimakkaimmat järistykset toisin kuin muiden mannerlaattojen välillä??
hermanni
Vastaus:
Tyynenmeren tulikehän alueella on useita aktiivisia laattareunoja ja erityisesti poistumavyöhykkeitä, joissa mannerlaatta painuu toisen alle. Tällaisella poistumavyöhykkeellä siirroslinjat saattavat olla tuhansia kilometrejä pitkiä, jolloin niihin voi varastoitua valtavia määriä elastista muodonmuutosenergiaa. Tyynenmeren ympäristössä purkautuu 75% maapallon seismisestä energiasta.
Kysymys:
Miten järistyksen aiheuttama hyökyaalto voi edetä niin nopeasti?
M.Aalto
Vastaus:
Merenalainen maanjäristys tai voimakas tulivuorenpurkaus saattaa synnyttää vuoksiaallon eli tsunamin. Tämä aalto on seisova aalto, joka päinvastoin kuin tuulen synnyttämä meren pinta-aalto, etenee koko vesimassassa. Tsunamin nopeus on suoraan verrannollinen syvyyden neliöjuureen. Toisin sanoen kilometrien syvyisen meren alueella aallon nopeus on noin 200 metriä sekunnissa.
Kysymys:
Onko pelkoa järistyksistä Suomessa?
Ra
Vastaus:
Suomi sijaitsee kivikehälaatan keskellä kilpialueella, eikä täällä ole aktiivisia laattareunoja. Silti Suomessa tapahtuu vuosittain 10-15 pientä maanjäristystä, joiden voimakkuus on 1-2,5 Richterin asteikolla. Nykyisen tiedon mukaan suurin Suomessa odotettavissa oleva järistys voi olla voimakkuudeltaan 4,8. Indonesian toissapäiväinen pääjäristys oli voimakkuudeltaan 9,0.
Taustaa:
>Indonesian järistyssarja 26.12.-28.12. klo 08.00
>Kaikki vuoden 1900 jälkeen tapahtuneet maanjäristykset, joiden magnitudi on 5 tai enemmän.