Kun Mari Isopahkala oli lapsi, hän hipelöi salaa isoäitinsä koruja. Nykyään nainen on onnekas, sillä hän saa tehdä työtä ihailemiensa esineiden kanssa. The Next Episode -kilpailun voittanut muotoilija paljastaa lukijoille, kuinka korujen käyttämiseen saa lisää hauskuutta.
Isopahkala pitää suomalaisia hillittyinä korujen käyttäjinä, jotka pitävät usein yhtä suosikkiaan vuodesta toiseen. Rakas Lapponia-koru tai Kalevala Koru ei hevillä vaihdu toiseen, vaikka kokeilevampiakin asusteiden käyttäjiä näkee nykyään kaduilla. Muihin maihin verrattuna suomalaiset suosivat myös paljon riipuksia.
Vanhat korut ovat myös Isopahkalan suosiossa. Hän käyttää päivittäin isoäitinsä koruja, ja suosii etenkin medaljonkeja ja rannekoruja.
– Olen korun käyttäjänä hillityn ja kokeilevan välillä. Näyttäviä koruja käytän vain harvoin, mutta melkein aina minulla on joku koru, Isopahkala sanoo.
Rakas perintökoru on tunnearvoltaan niin tärkeä, että sitä ei kannata tuunata toisenlaiseksi, mutta muihin voi halutessaan tehdä parannuksia. Korun ulkonäköä voi muuttaa nappaamalla siitä osan pois tai vaihtamalla osan kokonaan uuteen.
– Lisäksi voi sotkea eri materiaaleja, esimerkiksi metalleja, keskenään, Isopahkala ehdottaa.
Käsistään kätevä voi tehdä paljon itse, mutta epävarman kannattaa luottaa ammattilaiseen. Korun perushuolto käy tosin kotonakin.
– Kulta- ja kivikoruja voi väliin pestä ja saippuoida, jotta ne pysyvät puhtaina ja kiiltävinä. Hopealle taas on omat puhdistusaineensa tummumista vastaan Jos kivet heiluvat, ne pitäisi viedä ammattilaiselle, joka kiristää ne paikoilleen, Isopahkala opastaa.
Koru pysyy kiiltävänä, kun sitä käyttää. Isopahkala muistuttaa, että ihorasvat, erilaiset ilmat ja saasteet voivat muuttaa korun ulkonäköä.
– Koru vanhenee siinä missä kaikki muukin, mutta itse ainakin ajattelen, että käytetyn näköinen koru on tosi kaunis.
Teksti: MTV3/Helmi, Maarit Rasi
Kuvat: Shutterstock, www.mariisopahkala.com