Maksajamaiden äänen pitäisi kuulua paremmin EKP:ssä

– Draghi pitää jatkossa ottaa huomioon myös se vähemmistö, joka kantaa harteillaan raskaimman taakan, liberaalin FDP:n finanssi- ja budjettiasiantuntija, kansanedustaja Otto Fricke korostaa MTV3 Uutisten haastattelussa.

EKP:n target-järjestelmä, jonka kautta euroalueen maiden maksuliikenne hoidetaan, on pahasti epätasapainossa, koska kriisimaat rahoittavat tuontiylijäämiään halvoilla keskuspankkilainoilla. Neljällä maalla, Saksalla, Hollannilla, Suomella ja Luxemburgilla on keskuspankkiensa kautta yhteensä 900 miljardin saatavat EKP:ltä. Viidellä kriisimaalla taas oli viime vuoden lopussa velkaa EKP:lle 650 miljardia. Nyt luku on jo selvästi suurempi.

Saksan keskuspankki vähätteli asiaa pitkään. Helmikuun lopussa pääjohtaja Jens Weidmann kuitenkin lähetti EKP:n Draghille kirjeen, jossa kehotetaan italialaista pääjohtajaa kiinnittämään enemmän huomiota target-järjestelmän kasvaviin ongelmiin.

Markkinoilla Weidmannin sooloilua on arvostelu. Puuttuessaan keskuspankkijärjestelmän piileviin riskeihin Bundesbankin ykkösmies samalla myönsi epäsuorasti, että euroalueen mahtavin keskuspankki pitää euroalueen hajoamista mahdollisena.

Otto Fricken mielestä Weidmann teki oikein

– Bundesbankin pääjohtaja otti tehtäväkseen kertoa muille euromaille, etteivät ne voi vain tehdä enemmistöpäätöksiä keskuspankin neuvostossa. Niiden pitää ymmärtää, missä raja menee, Fricke korostaa.

Hän muistuttaa, että velkakriisin aiheuttamien vinoumien korjaamisessa avainasia on edelleen se, että ylivelkaantuneet maat saavat taloutensa kuntoon.

– Tämä target-järjestelmään ja myös EKP:n rahapolitiikkaan liittyvä ongelma saadaan ratkaistua vain, jos kriisimaissa jatketaan säästöpolitiikkaa, hän alleviivaa.

Saksa on ajautumassa euroalueella yksinäiseen oppositioon säästövaatimustensa kanssa. Yhä useammassa jäsenmaassa poliittiset voimasuhteet ovat muuttumassa niin, että tiukkojen säästötoimien hyväksyminen on entistä vaikeampaa.