Rauhanhierominen vaatii pitkäjänteistä työtä ja herkkiä tuntosarvia. Juha Christensenin tehtävänä on saada eripuraiset osapuolet uskomaan yhteiseen päämäärään.
Interpeace Indonesian johtaja Juha Christensenillä on kolme kotipaikkaa. Kolmanneksen vuodesta hän viettää Indonesiassa Acehin maakunnassa, kolmanneksen Jakartassa ja lopun ajan Suomessa tai työmatkoilla Aasiassa.
"Aikuiset lapsemme ja lapsenlapsemme asuvat Suomessa", Christensen kertoo.
Liisa-vaimo on kuitenkin mukana Achesissa, ja jälkipolvetkin vierailevat kylässä toisinaan. Pariskunta itse ennättää Suomeen lähinnä kesäisin ja jouluisin.
"Selkeistä uhrauksista huolimatta perhe kannustaa tätä työtä. Perheeni on itse asiassa omalla roolillaan mukana tässä prosessissa, sillä rauhansopimuksen osapuolet tuntevat heidät kaikki!"
"Rauha muuttaa ihmisten elämän"
Juha Christensen vastaa rauhanvalvontaohjelmasta, jossa työskentelee 40 henkilöä. Hänen päävastuualueenaan on pitää yllä korkean tason yhteyksiä Acehin paikallishallintoon ja Jakartassa Indonesin hallituksen edustajiin.
"Lisäksi varmistan, että rauhansopimuksen osapuolet tapaavat säännöllisesti ja käsittelevät silloin rauhaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Pidän myös yhteyttä rauhanprosessin eri avaintahoihin Euroopassa ja Suomessa", Christensen luettelee.
Hän toteaa, että Acehin rauhanneuvottelut Helsingissä vuonna 2005 olivat työläät ja herkät.
"Haastavinta oli saada osapuolet vakuuttumaan molempien tahojen vilpittömästä halusta sitoutua pitkäaikaisesti rauhaan ja toisaalta löytää kompromissiratkaisut keskeisiin konfliktin ongelmiin", Christensen kuvailee.
Hän iloitsee siitä, että konfliktin aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ovat rauhan myötä vähentyneet murto-osaan.
"Palkitsevinta on ollut nähdä kuinka rauhan saavuttaminen on muuttanut tavallisten elämän."
Lähi-Idässäkin on toivoa
Onko riitaisassa Israelin ja Palestiinan tilanteessa olemassa minkäänlaista toivoa?
"Uskon vahvasti, että Lähi-Idän konfliktiin on olemassa pysyvä rauhanomainen ratkaisu. Kyse on ennen kaikkea osapuolten välisestä halusta pyrkiä rauhaan. Ja toisaalta maailmanyhteisön määrätietoisesta tahtotilasta "vaatia" ja edesauttaa rauhan syntymistä."