Masennus ja uupumus veivät työkyvyn maatalousyrittäjä Anne-Mari Heikkiseltä. Myöskään kiivas ilmastokeskustelu ei tee tilannetta yhtään helpommaksi.
Kuusi vuotta sitten maatalousyrittäjä Anne-Mari Heikkinen ja hänen puolisonsa aloittivat uuden navetan rakentamisen lypsytilallaan Hausjärvellä. Maidon hinta oli tuolloin vielä hyvä ja talous näytti pysyvän vakaana.
Tilanne muuttui pian, kun Heikkisen karja sairastui sorkan ajovälitulehdukseen. Eläimiä jouduttiin lääkitsemään ja maitoa ei voitu myydä, vaan se piti hävittää. Epäonni jatkui, kun tilan vasikoita menehtyi vakavaan kryptosporidioosiin eli suolistotulehdukseen.
– Se on huono aloitus, kun on päättänyt investoida uuteen navettaan, Heikkinen muistelee synkkää tilannetta.
Maanviljelijä huomasi käytöksessään muutosta, kun hän ei jaksanut nousta ylös sängystään ja lähteä navettaan huolehtimaan eläimistä. Hänellä diagnosoitiin masennus ja myöhemmin työuupumus.
Ilmastokeskustelun negatiivinen ilmiö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vahvistaa maanviljelijöiden uupumuksen ja masennuksen takana piilevän usein taloudelliset vaikeudet. Hänen mukaansa viime vuosina on noussut myös uusi ilmiö.
– Yleinen keskustelu on kääntynyt osittain syyllistäväksi ilmasto, ympäristö ja eläinten hyvinvoinnin perustein, ja se on alkanut ahdistamaan, Marttila kertoo MTV Uutisten haastattelussa.
LUE MYÖS: Selvitys: Maataloustuottajien on vaikea saada olennaista tietoa ympäristöasioista
Anne-Mari Heikkinen on huomioinut ihmisten negatiivisen suhtautumisen hänen elinkeinoonsa. Varsinkin ilmastokeskustelussa kritiikkiä tulee eläinten hyvinvoinnista ja maataloustuista.
– Minusta tuntuu, että ihmiset ovat niin vieraantuneet tästä alkutuotannosta, ettei tajuta, miten paljon me teemme työtä, jotta kuluttajalla olisi hyvää ja laadukasta ruokaa.
Työ on elämäntapa
Ilmastoasiat ovat maatalousyrittäjälle tärkeitä, koska elanto ansaitaan luonnosta. Hän kertoo heidän suunnitelleensa biokaasun käyttöä, mutta se olisi ollut liian kallis investointi. Uusi navettakin rakennettiin, jotta lehmillä olisi enemmän tilaa.
Heikkinen on edelleen sairauslomalla, mutta työhön paluun mahdollisuuksista on keskusteltu. Tilan töitä hoitavat Heikkisen puolison apuna palkatut työntekijät. Kun nainen pohtii alan tulevaisuutta, hän näkee pienten lypsytilojen lopettavan toimintansa. Lapsiensa tulevaisuuden suunnitelmiin hän ei aio puuttua.
– Lapset saavat päättää, haluavatko he tähän ammattiin, sillä rahan saa helpomminkin muualta. Tämä on vähän niin kuin elämäntapa, maanviljelijä tuumaa.