Yksi Nato-kokouksen keskeisiä päätöksiä on kohottaa liittouman valmiuksia kyberpuolustukseen.
– Tämä tarkoittaa parempaa suojelua verkoillemme, missioillemme ja operaatioillemme, parempaa fokusta kyberharjoitteluun ja suunnitteluun, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvaili Varsovassa.
Asiaa käsiteltiin laajalti jo vuonna 2014, kun Yhdysvaltain puolustushallinto Pentagonin järjestelmiin sekä Naton sisäisiin tietokantoihin murtauduttiin. Teosta epäiltiin venäläisiä hakkereita.
Tuolloin sotilasliittouma totesi että kyberisku voisi potentiaalisesti täyttää Naton vastavuoroisen puolustustakuun eli viidennen artiklan vaatimuksen. Se tarkoittaisi että Nato voisi periaatteessa vastata kyberiskuun konventionaalisilla aseilla mikäli siihen tulisi koko liittouman konsensus.
Tätä keskustelua ei kuitenkaan ole vielä jouduttu minkään konkreettisen tapauksen kohdalla pohtimaan eikä kyberkysymys ole vielä päätynyt Naton keskeisiin asiakirjoihin.
Kuitenkin Nato nykyään myöntää, että mikä hyvänsä hybridisodankäynnin luontoinen isku voisi pitää sisällään kyberhyökkäyksen keskeisenä osa-alueenaan.