Suomeen muuttavien miesten ja naisten työllistymisessä on selviä eroja.
Ensimmäisen Suomen-vuotensa aikana naisista työllistyy ani harva, mutta työllistyminen paranee vuosien saatossa noin neljällä prosenttiyksiköllä vuodessa.
Maahanmuuttavien miesten työllistyminen ei ajan mittaan juuri muuksi muutu, kertoo tuore tutkimus maahanmuuttajien työllistymisestä.
– Toinen yllättävä löytö koskien maahanmuuttajien työllistymistä on se, että 37 ikävuoden jälkeen työllistymisen todennäköisyys alkaa laskea, kertoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta.
Työministeri hämmästyi iän vaikutuksia koskevaa tietoa.
– Hätkähdyttävä on tieto, että 37 ikävuoden jälkeen alkaa maahanmuuttajan työllistymisen todennäköisyys laskea. Se on tosi huono asia ja siihen meidän pitää nyt puuttua, sanoo työministeri Lauri Ihalainen.
Maahanmuuttajien tuen tarve on tunnistettu.
– Viime syksyn lisätalousarviossa osoitettiin viisi miljoonaa euroa lisärahaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja ammattikoulutuksen yhdistämiseen, muistuttaa ministeri.
Tiedot ovat laajasta maahanmuuttajien työllistymistä selvittävästä tutkimuksesta, jonka teki Pellervon taloustutkimus ja Ramboll Management Consulting. Tutkimuksessa käytettiin paitsi rekisteri- myös haastatteluaineistoja.
Alku sujuu
60 prosenttia maahanmuuttajista ilmoittautuu TE-toimistoissa. Ilmoittautumisen ja käytännön toimien kuten erilaisten kurssien väliin jää edelleen yli kolme kuukautta.
Aika on pitkä, vaikka sitä on saatu lyhennettyä.
– Alun kielikurssien jälkeen monen työtä etsivän maahanmuuttajan polku katkeaa. Hän ei pääse työelämään valmistaviin toimenpiteisiin kuten työharjoitteluun tai tuettuun työhön, sanoo Lahtinen.
Tutkimuksen mukaan työharjoitteluun päässeet maahanmuuttajat työllistyvät vapaille markkinoille aivan yhtä todennäköisesti kuin kantaväestökin.
Kovat kielivaatimukset
Ministeri Lauri Ihalainen pohtii maahanmuuttajien työllistymisen esteitä.
– Olen sitä mieltä, että pitääköhän kaikissa ammateissa olla meillä näin korkeat kielivaatimukset, kyselee ministeri.
Hän pohtii edelleen, ettei kaikissa ammateissa korkeista kielivaatimuksista pidä luopua, mutta joissakin ammateissa voitaisiin ehkä vähän joustaa.
Ministerin kanssa samoilla linjoilla on aikoinaan Afganistanista Suomeen muuttanut Hamed Shafae.
– Kieli paranee työpaikalla, kun sitä käyttää joka päivä. Jokainen työpäivä on kuin kieliharjoitus. Siksi on tärkeää antaa maahanmuuttajalle se harjoittelupaikka, sanoo Shafae.
Hän on töissä Helsingin kaupungin Virka Infossa, jossa hän töikseen neuvoo uusia maahanmuuttajia.
– Kaikenlaisia kysymyksiä tulee, ja me neuvomme, mihin ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Hyvin paljon kysytään erilaisista lupa-asioista, kertoo Shafae, joka tekee puhelinneuvontaa muunmuassa persiaksi.
Vaikka Suomessa ollaan vaativia kielitaidon suhteen, ei viranomaisilla ole tarkkaa tietoa maahanmuuttajien kieli- tai ammattitaidoista.