Erilaisista pajutöistä alkaa tulla jo uusi sisustamisen hitti, sillä luonnonmateriaalit ovat helppoja, aitoja ja oikeita. Kaupasta valmiina ostettu muovikrääsä on kaukana itsetehdystä pajuisesta pannunalusesta, kynttilätelineestä tai kotioven kupeeseen ripustettavasta pajuamppelista. Pajun väännössä tarvitset mielikuvitusta, vähän vaivaa ja näppäryyttä. Tässä muutamia vinkkejä ja neuvoja myös vasta-alkajille.
Pajukoristeen materiaalit löydät siis suoraan luonnosta. Mikäli aiot tehdä paljon erilaisia pajutöitä ja keräät pajua runsaan puoleisesti, muista kysyä maanomistajan lupa. Harva kuitenkaan kieltää pajukkonsa harventamisen. Jos haluat pajutöihin väriä ja omalta pihalta löytyy punapajua eli korallikannukkaa, kerää sitä tavallisen villipajun lisäksi. Villiä pajuakin tosin löytyy luonnosta monensävyistä ja eri sävyjä yhdistelemällä saat pajutöihisi ilmettä.
Muistathan kerätä pajuja paljon, ettei materiaali lopu kesken. Pajuja kannattaa säilyttää ulkona tai vaikkapa parvekkeella viikon verran ennen työhön ryhtymistä, koska paju on sitkeimmillään kun se on ollut jonkin aikaa irti maasta. Mikäli pajut kuivahtavat liikaa ja katkeilevat, liota oksia vedessä. Lämmin vesi nopeuttaa pehmenemistä.
Seuraavaan askartelutehtävään tarvitset noin käsivarren vahvuisen nipun pajuja. Tämä monikäyttöinen koriste on niin helppotekoinen, että pajut voivat olla vaikka juuri metsän reunalta haettuja. Tähän työhön tarvitset stryrox-levyn, pyöreän mallipohjan, puutarhasakset, pätkän vahvaa rautalankaa ja tietysti nipun erivahvuisia pajunoksia.
1. Piirrä mieleisen kokoinen pyöreä mallipohja styrox-levyyn. Apuna voit käyttää esimerkiksi pyöreää tarjotinta tai pienen tarjoilivadin pohjaa.
2. Kiinnitä styroxiin tasaisin välein pariton määrä vahvarakenteisia pajuja, jotka ovat tarpeeksi pitkiä. Tässä vaiheessa täytyy tietää tekeekö amppelin vai kynttilänsuojuksen, sillä jos haluaa syvän amppelin pitää pajujen olla riittävän pitkiä.
3. Yhdistä pajut samaan nippuun haluamaltasi korkeudelta. Käytä väliaikaisesti tukevaa rautalankaa. Rautalanka poistetaan loppuvaiheessa. Tukeva narukin käy.
4. Aloita kutominen. Pujota ohuita pajunoksia tukirunkona toimivien pajujen väliin. Tässä vaiheessa huomaat miksi tukirankoja pitää olla pariton määrä. Muista jatkaa punomista siten, että pajun paksua päätä seuraa paksu ja ohutta ohut. Näin saat punoksesta tasaisen näköisen ja liitoskohdat ovat sopusuhtaisia.
5.Jatka punosta niin korkeaksi kuin haluat. Esimerkiksi haudalle vietävä kynttilän suoja saa olla melko korkea, koska se voi upota lumeen ja kynttilä tarvitsee palaakseen riittävän korkean suojan.
6. Mikäli punoksesta kurkistaa ylimääräisiä pajuntynkiä, katkaise ne pois puutarhasaksilla. Paju on melko sitkeää, joten tavalliset sakset eivät kovin hyvin sovellu tähän työhön.
7. Lopuksi poista alussa tueksi laittamasi rautalanka ja solmi nippu kiinni pujottamalla ensin yksi pajunoksa kimpun läpi ja sitten kierrittämällä se kimpun ympäri. Irrota työ styroxista ja tasaa alareunan pajunpätkät saman mittaisiksi. Jos haluat, laita ohutta rautalankaa tukemaan alaosaa. Mikäli haluat tehdä esimerkiksi amppelin, jatka punomista pidemmälle ja käännä lopputulos nurinperin, sekä puno pajuista amppeliin kannatin. Amppeliin voi tehdä jäkälistä ja havunoksista kauniin ulkoilmaakin kestävän koristeen. Paju on kestävä materiaali ja amppelissa voi kesäaikaan pitää vaikkapa kauniisti valuvaa morsiushuntu-kasvia. Amppeli sopii myös sisätiloihin esimerkiksi saniaisruukun suojaksi.
8. Lopputulos näyttää vaikkapa tältä. Tuuheilla havunoksilla saat kynttilän ympärille väriä ja vihreyttä.
Teksti ja kuvat: Tanja Huutonen