Lumettomat talvet yleistyvät yhä

Ilmastonmuutoksen myötä lumettomat ja sateiset talvet yleistyvät. Suomen keskilämpötila nousee kolmesta seitsemään astetta seuraavien sadan vuoden aikana. Ilmastonmuutos onkin Suomen pahin ympäristöuhka. Näin arvioidaan tänään ensimmäistä kertaa julkaistussa Suomen ympäristön tila -raportissa.

Taistelu lämpenemisen hidastamiseksi ei meillä ole päässyt vielä edes alkuun.

Ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat Suomessa jatkuvasti. Tavoite vähentää päästöt vuoden 1990-tasolle näyttää karkaavan yhä kauemmaksi.

Energiankulutus asukasta kohden on Suomessa Euroopan suurimpia. Puolet energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla, vaikka uusiutuvien osuus onkin määrä nostaa neljänneksestä lähes 40 prosenttiin.

Luonnonvaroja tuhlataan

Luonnonvaroja tuhlataan meillä surutta.

Luonnonvaroja kuluu vuodessa 100 tonnia jokaista suomalaista kohden, yhteensä 560 miljoonaa tionnia. Neljä viidesosaa on uusiutumattomia tai hitaasti uusiutuvia kuten öljyä, kivihiiltä, metalleja, turvetta. Uusiutuvien kuten puun osuus on viidesosa.

Luonnonvarojen kulutus on puolitoistakertaistunut 30 vuodessa. Ei siis ihme, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman mittakaavassa suuri - huolimatta siitä, että laskuteknisistä syistä siirryimme viime vuonna kolmannelta sijalta sijalle 16.

Jokainen suomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä 500 kiloa vuodessa. Puolet tästä päätyy kaatopaikoille. Kun teollisuusjätteet otetaan huomioon Suomessa syntyy kaikkiaan 70 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Jätteiden hyötykäytössä ja synnyn ehkäisyssä on vielä paljon tehtävää.

Autot monen ongelman syynä

Autot ja liikenne ovat monen ympäristöongelmamme takana.

Suomessa on 2,6 miljoonaa henkilöautoa. Liikenne tuottaa neljäsosan Suomen hiilidioksidipäästöistä. Viime vuosina päästöt ovat vain kasvaneet. Julkisen liikenteen suosio pienenee koko ajan. Henkilöliikenteestä 80 prosenttia kulkee henkilöautolla ja vain viidesosa julkisilla liikennevälineillä.

Suomalaiset ovat yhä riippuvaisempia autoistaan. Koti, työpaikat ja palvelut sijaitsevat entistä kauempana toisistaan.

Työmatkat ovat pidentyneet: keskimääräinen työmatkan pituus on jo 13 kilometriä suuntaansa. Yhä useammat tekevät työmatkansa autolla esimerkiksi sen takia, että julkinen liikenne toimii huonosti tai sitä ei ole.

Ostos- ja asiointimatkoistakin 86 prosenttia tehdään henkilöautoilla. Ostoksilla käydään automarketeissa, vaikka lähikauppakin olisi tarjolla.

Tieliikenne on myös suurin ympäristömelun lähde. Yli 55 desibelin liikennemelulle altistuu 800 000 suomalaista.

Liikenne pilaa ilmankin. Vaikka teollisuuslaitosten päästöt ilmaan ovat vähentyneet, kasvava liikenne on hidastanut ilman puhdistumista kaupungeissa. Pahimmaksi ilmanlaadun ongelmaksi ovat nousseet hengitettävät hiukkaset. Ne ovat peräisin liikenteestä ja energiantuotannosta.

Lajisto köyhtyy

Suomen luonto köyhtyy kovaa vauhtia. Maamme luontotyypeistä puolet on uhanalaisia. Esimerkiksi niityt, kedot ja hakamaat ovat häviämässä. Yleisin syy luontotyyppien uhanalaistumiseen on metsätalous.

Joka kymmenes eläin- ja kasvilaji on Suomessa uhanalainen. Kaikkiaan uhanalaisia lajeja on 1410. Vaikka merikotkan ja muuttohaukan pelastusoperaatiot ovat tuottaneet hyviä tuloksia, kaikilla uhanalaisilla ei mene yhtä hyvin. Maaseudun perinnemaisemien häviäminen ja metsien käsittely ovat olleet kohtalokkaita monille lajeille.

Lisäksi muualta tulleet vieraslajit uhkaavat luontomme tulevaisuutta. Esimerkiksi villikanit, minkit, jättipalsamit ja lupiinit syrjäyttävät alkuperäisiä lajejamme.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa osaltaan muutoksia Suomen lajistoon.