Lumettomat talvet yleistyvät yhä

Luonnonvaroja kuluu vuodessa 100 tonnia jokaista suomalaista kohden, yhteensä 560 miljoonaa tionnia. Neljä viidesosaa on uusiutumattomia tai hitaasti uusiutuvia kuten öljyä, kivihiiltä, metalleja, turvetta. Uusiutuvien kuten puun osuus on viidesosa.

Luonnonvarojen kulutus on puolitoistakertaistunut 30 vuodessa. Ei siis ihme, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman mittakaavassa suuri - huolimatta siitä, että laskuteknisistä syistä siirryimme viime vuonna kolmannelta sijalta sijalle 16.

Jokainen suomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä 500 kiloa vuodessa. Puolet tästä päätyy kaatopaikoille. Kun teollisuusjätteet otetaan huomioon Suomessa syntyy kaikkiaan 70 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Jätteiden hyötykäytössä ja synnyn ehkäisyssä on vielä paljon tehtävää.

Autot monen ongelman syynä

Autot ja liikenne ovat monen ympäristöongelmamme takana.

Suomessa on 2,6 miljoonaa henkilöautoa. Liikenne tuottaa neljäsosan Suomen hiilidioksidipäästöistä. Viime vuosina päästöt ovat vain kasvaneet. Julkisen liikenteen suosio pienenee koko ajan. Henkilöliikenteestä 80 prosenttia kulkee henkilöautolla ja vain viidesosa julkisilla liikennevälineillä.

Suomalaiset ovat yhä riippuvaisempia autoistaan. Koti, työpaikat ja palvelut sijaitsevat entistä kauempana toisistaan.

Työmatkat ovat pidentyneet: keskimääräinen työmatkan pituus on jo 13 kilometriä suuntaansa. Yhä useammat tekevät työmatkansa autolla esimerkiksi sen takia, että julkinen liikenne toimii huonosti tai sitä ei ole.

Ostos- ja asiointimatkoistakin 86 prosenttia tehdään henkilöautoilla. Ostoksilla käydään automarketeissa, vaikka lähikauppakin olisi tarjolla.

Tieliikenne on myös suurin ympäristömelun lähde. Yli 55 desibelin liikennemelulle altistuu 800 000 suomalaista.

Liikenne pilaa ilmankin. Vaikka teollisuuslaitosten päästöt ilmaan ovat vähentyneet, kasvava liikenne on hidastanut ilman puhdistumista kaupungeissa. Pahimmaksi ilmanlaadun ongelmaksi ovat nousseet hengitettävät hiukkaset. Ne ovat peräisin liikenteestä ja energiantuotannosta.

Lajisto köyhtyy

Suomen luonto köyhtyy kovaa vauhtia. Maamme luontotyypeistä puolet on uhanalaisia. Esimerkiksi niityt, kedot ja hakamaat ovat häviämässä. Yleisin syy luontotyyppien uhanalaistumiseen on metsätalous.

Joka kymmenes eläin- ja kasvilaji on Suomessa uhanalainen. Kaikkiaan uhanalaisia lajeja on 1410. Vaikka merikotkan ja muuttohaukan pelastusoperaatiot ovat tuottaneet hyviä tuloksia, kaikilla uhanalaisilla ei mene yhtä hyvin. Maaseudun perinnemaisemien häviäminen ja metsien käsittely ovat olleet kohtalokkaita monille lajeille.

Lisäksi muualta tulleet vieraslajit uhkaavat luontomme tulevaisuutta. Esimerkiksi villikanit, minkit, jättipalsamit ja lupiinit syrjäyttävät alkuperäisiä lajejamme.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa osaltaan muutoksia Suomen lajistoon.

• 10:35
  Lapinlahti

  Poliisilla arvio Lapinlahden räjähdyksen aiheuttajasta
• 08:12
  Nuoret

  Nuorilta tuhansia avunpyyntöjä jouluna – nämä paikat auttavat
• 07:20
  Politiikka

  IS-gallup: Lindtman suosikki seuraavaksi pääministeriksi
• 06:41
  Matkailu

  Ulkomaiset lapsiperheet etsivät Lapista talven ihmemaata – "Tämä on ollut joka pennin arvoista"
• 05:01
  Sää

  Tältä näyttää jouluviikon sää – yksi ilmiö voi pelastaa aaton
• Lataa lisää