Lukupiirissä luetaan hyviä, keskustelua herättäviä kirjoja! Esittelemme viikoittain lukemisen arvoisen kirjan, jonka voit voittaa omaksesi.
Kirja: Kiinalainen tyttö
Kirjailija: Åsa Lantz
Kustantaja: Tammi
Helmiä: 3
Kenelle: Vieraista kulttuureista kiinnostuneille, rankkoihin selviytymistarinoihin rakastuneille
Yi Young, tai Rosa Parks, kuten hän itse itsensä mieluummin ajoittain esittelee, on Kiinasta vuosia sitten Ruotsiin muuttanut nuori nainen. Yin menneisyys kätkee vaiettuja salaisuuksia, joita hän päättää paljastaa valtakunnallisella tv-kanavalla näytettävän kolmeosaisen dokumentin muodossa. Yin salaisuuksiin kietoutuu paljon väkeä valtaapitäviä myöten ja moni on valmis tekemään kaikkensa estääkseen dokumentin esittämisen. Kiinalainen tyttö avaa pala palalta lukijalle Tukholman kuoren alta haavoja, joiden näkeminen tekee usealle kipeää ja siksi Yi joutuu ajojahdin kohteeksi hyvin nopeasti.
Åsa Lantz antaa Kiinalainen tyttö -teoksen päähenkilölle, Yille hyvin nopeasti epäinhimillisen – jopa jumalallisen – muodon ja se häiritsee lukijaa alusta loppuun saakka. Päähenkilöön on vaikea samaistua, kun tämän korostetun ihaltavat luonteenpiirteet ovat kuin saveen valettuja: Yi on vahva, piittaamaton, periksiantamaton ja itsevarma – kävi miten kävi. Inhimillisyys on päähenkilöstä kaukana.
Teoksen syke on heti alusta saakka hyvin nopea. Kun kirjan avasi ensimmäistä kertaa, piti vallan keskeyttää lukeminen muutamaan otteeseen: kiivasta tunnelmaa ei viritetty vähitellen, vaan lukija tempaistiin kirjan roolihenkilöiden ajatuksenvirran keskelle täysin muukalaisena. Vei tovin tottua verkkaiseen tahtiin ja alati vaihteleviin näkökulmiin. Juonen edetessä muisto sekavuudesta kuitenkin palkitsee lukijaa: kun monisyisen tarinan verkko alkaa vähitellen rakentua ajatuksissa, syntyy jano kuulla lisää peittelemättömiä totuuksia Yin matkan varrelta.
Lantz kuvaa rujojakin teemoja kirjassa peittelemättä ja realistisesti. Kirjailija ei kuitenkaan sorru mässäilemään aiheilla, vaan säilyttää ammattimaisen, etäisen otteen kuvaillessaan esimerkiksi kivunsekaista väkivaltaa.
Hämärissä Yi lähtee talosta, johon on paennut ja astelee kohti rantaa. Hän antaa kylpytakin ja veristen pyyhkeiden pudota ja laskeutuu laiturilta hitaasti pari askelmaa veteen. Hän työntää mytyksi sidotun T-paidan suuhunsa.
Vesi tuntuu reisissä lämpimältä. Portaiden kaiteet ovat kylmät. Sitten hän laskeutuu hitaasti veteen.
Kun suolainen vesi ottaa hänet syliinsä, hän huutaa T-paidan mykkään puuvillaan ja seisoo hiljaa tuskan lamauttamana.
Myös kirjan hahmojen ajatuksenjuoksua lähestytään tarkasti, kunkin hahmon persoonallisuutta tarkoin vaalien. Kappaleet vaihtuivat ilman ulkoisia merkkejä, mutta kirjoitustyyli kertoi nopeasti hahmoihin tutustuneelle lukijalle, kenen ajatuksiin yhtäkkiä siirryttiin.
Usein kun kirjan saa luettua, jää mieleen päällimmäiseksi tunne siitä, kuin roolihahmoista olisi tullut vanhoja tuttuja. Kiinalaisen tytön kohdalla tilanne on toinen. Koska kirjan päähenkilö on ominaisuuksineen niin verraton, jäi mieleen vain yksi ajatus: kiinalainen tyttö pystyy halutessaan mihin tahansa.
Teksti: Heli Kuitunen
Kuva: Tammi