Lue: Doping-jupakan vaiheet

Miesten-viestijoukkue-juhlii. Kuva: Epa.
Miesten-viestijoukkue-juhlii. Kuva: Epa.Epa.
Julkaistu 12.10.2008 20:58(Päivitetty 12.12.2008 13:17)

Suomalaisen maastohiihdon kytkökset dopingiin sijoittuvat vuosiin 1988-2008. MTV3:n nettiurheilu koosti listan doping-jupakan vaiheista:

1988:

Nelosen vuonna 2008 esittämän väitteen mukaan hiihtäjä Marjo Matikaisen pöydällä oli epo-hormonipullo hiihtomaajoukkueen leirillä marraskuussa 1988. Matikainen kiistää väitteen. Nelosen uutisten mukaan sillä oli asiasta kahden maajoukkuejäsenen valaehtoinen lausunto. Nelosen mukaan heillä ei ole näyttöä siitä, että pullo olisi varmuudella kuulunut Matikaiselle.

1997:

Hiihtourheilussa otetaan käyttöön hemoglobiinirajat.

Kari-Pekka Kyrön mukaan Trondheimin MM-hiihdoissa yhdelle suomalaishiihtäjälle tehtiin verenluovutus hemoglobiiniarvon laskemiseksi.

21.1. 1998

Suomen Tietotoimisto väittää - myöhemmin virheelliseksi myöntämässään uutisessa - Hiihtoliiton johdon olleen kiinnostunut kasvuhormonista ja hiihtäjä Jari Räsäsen hankkineen kasvuhormonia vuonna 1996. Hiihtoliitto tekee STT:n uutisista rikosilmoituksen.

1998

Maastohiihdon silloinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö saa 10 vuotta myöhemmin esittämänsä väitteensä mukaan STT:n dopingjutun jälkeen silloiselta lajipäälliköltä Pekka Vähäsöyringiltä kotiinsa säilytettäväksi kasvuhormonia ja venäläistä EPO-hormonia.

15.7.1999

Helsingin käräjäoikeus tuomitsee STT:n päätoimittajan Kari Väisäsen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen ehdollisiin vankeusrangaistuksiin julkisesta herjauksesta dopinguutisointiin liittyen. Korvauksia henkisistä kärsimyksistä määrättiin maksettavaksi hiihtäjä Jari Räsäselle 350 000 markkaa. Korvauksia tuomittiin maksettaviksi kaikkiaan 19 asianosaiselle yhteensä 1 570 000 markkaa.

Suomen Tietotoimiston päätoimittaja Kari Väisänen eroaa päätoimittajan ja toimitusjohtajan tehtävästä.

Korvauksia tuomittiin seuraavasti:

Jari Räsäselle 350 000 markkaa sekä oikeudenkäyntikuluja 274 827 markkaa.
Esko Aholle 100 000 markkaa sekä oikeudenkäyntikuluja 46 680 markkaa.
Jorma Hyytiälle 30 000 markkaa sekä 34 176 markkaa oikeudenkäyntikuluja.
Esa Klingalle 100 000 markkaa ja 50 479 markan oikeuskulut.
Kari-Pekka Kyrölle 100 000 markkaa sekä 40 760 markan oikeuskulut.
Matti Leikoskelle 100 000 markkaa sekä 40 695 markan oikeuskulut.
Matti Louekoskelle 100 000 markkaa ja 41 090 markan oikeuskulut.
Antti Leppävuorelle 100 000 markkaa ja 47 664 markan oikeuskulut.
Matti Niemelle 30 000 markkaa ja 35 528 markan oikeuskulut.
Alpo Peltolalle 30 000 markkaa sekä 34 954 markan oikeuskulut.
Jari Piiraiselle 100 000 markkaa sekä 41 645 markan oikeuskulut.
Antero Pärssiselle 30 000 markkaa sekä 33 675 markan oikeuskulut.
Erkki Raumalle 80 000 markkaa ja 34 037 markan oikeuskulut.
Pekka Vähäsöyringille 100 000 markkaa ja 42 434 markkaa oikeuskuluja.
Marjo Matikainen-Kallströmille 30 000 markkaa ja 35 161 markan oikeuskulut.
Risto Happoselle 30 000 markkaa ja 34 978 markan oikeuskulut.
Paavo Petäjälle 30 000 markkaa ja 35 212 markan oikeuskulut.
Roger Turulle 100 000 markkaa ja 37 453 markan oikeuskulut.
Jouko Törmäselle 30 000 markkaa ja 34 878 markan oikeuskulut.

STT joutui käräjille julkaisemastaan uutisesta, jossa väitettiin Jari Räsäsen käyttäneen kasvuhormonia aktiivikaudellaan.

2000:

Ensimmäinen epo-testi otetaan käyttöön Sydneyn olympialaisissa.

31.10.2000

Helsingin hovioikeus lievensi STT:n dopingjutussa annetut ehdolliset vankeustuomiot sakkorangaistuksiksi. Samalla hovioikeus hylkäsi kaikkiaan 14 Hiihtoliiton piirin kuuluvan henkilön kanteet herjauksista. Räsäselle määrätty vahingonkorvaus pudotettiin 130 000 markkaan.

Hovioikeuden mukaan STT herjasi Räsästä sekä Hiihtoliiton talouden ja markkinoinnin johtoryhmästä Matti Leikoskea, Matti Louekoskea, Erkki Raumaa ja Roger Turkua.

Suomen Tietotoimisto on tähän saakka pitäytynyt tiukasti dopingväitteiden takana, mutta nyt virhe myönnetään.

16.12.2000

Virpi Kuitunen antaa maailmancupin kilpailussa Italian Brussonissa hemoglobiininäytteen, joka ylittää Kansainvälisen hiihtoliiton raja-arvon. Kuitunen pääsee mukaan kilpailuun, mutta päävalmentaja Kari-Pekka Kyrön mukaan hän sopi FIS-pomo Bengt-Erik Bengtssonin kanssa, että Kuitunen saa startata, kunhan ei tule maaliin.

10.2. 2001

Hiihtoliiton lääkärinlaukku katoaa hiihtojoukkueen palatessa hiihdon maailmancupin kilpailusta Otepäästä, Virosta.

15.-25.2.2001

Hiihdon MM-kilpailut Lahdessa

15.2. 2001

MM-hiihtojen miesten 15 kilometrin kilpailussa neljänneksi tullut Jari Isometsä joutuu dopingtestiin.

17.2. 2001

Isometsä hiihtää takaa-ajon ja sijoittuu toiseksi. Isometsän 15 km:n kilpailun jälkeen antama dopingtestin A-näyte todetaan positiiviseksi.

17.2.-18.2.2001

Historiallinen saunasopimus tehdään. "Minä otan koko vastuun tapahtuneesta. Asiaan ei sotketa ketään muuta, ei muita hiihtäjiä, ei valmentajia eikä liittoa", Jari Isometsä toteaa.

18.2. 2001

Jari Isometsän B-näyte todetaan positiiviseksi. Hän kertoo lehdistötilaisuudessa käyttäneensä veren hemoglobiinin alentamiseen Hemohes-nimistä plasmavolyymin lisääjää.

19.2. 2001

Hiihtoliiton hukkaama lääkelaukku löytyy huoltoasemalta Helsingistä. Laukku toimitetaan löytötavarana Malmin poliisilaitokselle.

21.2. 2001

Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö lunastaa laukun poliisiasemalta.

22.2. 2001

Suomen miehet voittavat viestikultaa. Avausosuuden hiihtänyt Janne Immonen joutuu järjestäjien dopingtestiin. Maailman antidopingneuvosto WADA testauttaa lähes koko Suomen koko kisajoukkueen.

24.2. 2001

Joukkueen lääkärit Juha-Pekka Turpeinen ja Pirkka Mäkelä eroavat. He katsovat tulleensa loukatuiksi terveydenhuollon ammattihenkilöinä.

25.2. 2001

Paljastuu toinen suomalainen dopingkäry, kun yhden hiihtäjän A-näyte on ollut positiivinen. Hiihtäjän nimeä ei kerrota.

26.2. 2001

Hiihtoliitto kertoo, että B-näyte on positiivinen ja kärähtänyt hiihtäjä on Janne Immonen. Kielletty aine on plasmavolyymin lisääjä. Hiihtoliiton lajipäällikkö Antti Leppävuori ja valmentajat Kari-Pekka Kyrö ja Jarmo Riski vapautetaan tehtävistään toistaiseksi. Suomi menettää miesten viestin kultamitalinsa. Opetusministeriö jättää tutkintapyynnön Hiihtoliiton mahdollisesta avustuksen väärinkäytöstä.

1.3.2001

Hiihtoliitto ilmoitti, että Harri Kirvesniemen ja Milla Jauhon A-näytteet ovat paljastuneet positiivisiksi. Mika Myllylä ilmoitti omasta Hemohes-kärystään itse.

5.3.2001

Dopingskandaalin selvitystyö käynnistyy. Selvitysryhmän puheenjohtajaksi nimitetään hallintoneuvos Lauri Tarasti. Selvitysryhmään on Tarastin lisäksi nimetty Antidoping-toimikunnan (ATD) urheilun erikoislääkäri Tapio Kallio sekä belgialainen lakimies Philippe Verbiest.

6.3.2001

Suomen hiihtoliitto vahvistaa, että Harri Kirvesniemen, Mika Myllylän, Milla Jauhon ja Virpi Kuitusen dopingtestien B-näytteet osoittautuivat positiivisiksi. Hiihtäjien näytteistä löytyi plasmavolyymin lisääjää. Suomen naiset menettävät viestissä saavuttamansa hopean.

6.3.2001

Suomen Hiihtoliiton toimitusjohtaja Esa Klinga eroaa tehtävästään.

8.3.2001

Hiihtoliitto erottaa Kyrön, valmentaja Jarmo Riskin ja lajijohtaja Antti Leppävuoren tehtävistään.

9.3.2001

Keskusrikospoliisi alkaa tutkia epäiltyä lääkerikosta. Poliisi epäilee ensisijaisesti, että maahan on tuotu lääkkeitä laittomasti ilman asianmukaisia reseptejä. Maaliskuu 2001 valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski pyytää keskusrikospoliisilta lisätutkintaa liittyen muun muassa STT:n oikeudenkäyntiin. Tutkinta johtaa rikosilmoituksiin ja STT:stä tulee jutussa asianomistaja.

9.3.2001

Suomen Hiihtoliiton opetusministeriölle luovuttaman dopingselvityksen mukaan liiton johto oli täysin tietämätön Lahden MM-kisoja ravistelleesta dopingin käytöstä. Maastohiihdon valmennusjohdon ilmoituksen mukaan kysymyksessä ei ole epon peittäminen.

20.4.2001

Hiihtoliitto langettaa Lahdessa Hemohes-verenohenteen käytöstä kiinnijääneille hiihtäjille 2 vuoden kilpailukiellon ja asettaa Kari-Pekka Kyrön ja Jarmo Riskin elinikäiseen toimitsijakieltoon. Kilpailukielto koskee Janne Immosta, Jari Isometsää, Harri Kirvesniemeä, Mika Myllylää, Milla Jauhoa sekä Virpi Kuitusta.

23.5.2001

Suomen joukkueen lääkärit vahvistivat Lahden MM-hiihtojen dopingsotkuja tutkineelle selvitystyöryhmälle tienneensä, että Hemohes-plasmalaajentaja on kiellettyjen aineiden joukossa. Lääkäreiden mukaan urheilijat ja päävalmentaja sopivat aineen käytöstä.

23.5.2001

Opetusministeriön asettama, hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama, selvitystyöryhmä löytää vahvoja viitteitä siitä, että suomalaishiihtäjät olisivat peitelleet Hemohesilla epo-hormonin käyttöä.

18.6.2001

Poliisi pidättää Kari-Pekka Kyrön epäiltynä salakuljetuksesta ja saa Hiihtoliitolta tutkittavakseen liiton kirjanpidon.

7.3.2001

Hiihtäjä Sami Heiskanen myöntää käyttäneensä epoa. Hän kertoo ostaneensa sen itse Virosta. Hän ei saavuttanut kansainvälistä menestystä.

16.10.2001

Virpi Kuitunen ja Milla Jauho kiistävät tienneensä, että Hiihtoliiton lääkärit antoivat heille Lahden MM-kisoissa kiellettyä Hemohesiä. Välimiesoikeus uskoo heitä ja ehdottaa Kuituselle ja Jauholle vain kolmen kuukauden rangaistusta. Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS pitää kilpailukiellon kuitenkin kahdessa vuodessa.

23.3.2002

Tietoja esitutkinnasta vuotaa julkisuuteen ja poliisi kumoaa STT:n päätoimittajalle annetun ilmaisukiellon kertoa asianomistajana saamistaan tiedoista. Tätä seuranneissa STT:n jutuissa kerrotaan muun muassa Kyrön epäillyistä lääkeostoista ja hiihtoliiton farmakologisesta ohjelmasta.

7.3.2003

Hiihtoliitto ilmoittaa Val de Fiemmen MM-joukkueeseen kuuluneen hiihtäjän antaneen kisoissa kiellettyä ainetta sisältäneen näytteen. Kärynneeksi hiihtäjäksi paljastuu Kaisa Varis. Hiihtoliitto vahvistaa myöhemmin tiedon ja kertoo aineen olleen epo-hormonia.

20.11.2003

Valtionsyyttäjä Pekka Koponen päättää nostaa Kyröä vastaan syytteen salakuljetuksesta ja petoksesta. Muut hiihtojohtajat ja hiihtäjät vapautuvat rikosepäilyistä.

20.11.2003

Aktiiviuransa lopettanut hiihtäjä Sami Heiskanen kertoi keskusrikospoliisin (KRP) esitutkinnassa, että hän luovutti Janne Immoselle vuonna 1998 kerran kasvuhormonia ja vuonna 1999 kerran epo-hormonia.

24.6.2004

Vantaan käräjäoikeus tuomitsee maastohiihdon entisen päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä 80 päiväsakkoon. Oikeuden mukaan Kyrö toi Hollannista Suomeen epo- ja kasvuhormonia vuosina 1999-2000. Lisäksi hän valehteli asianomistajana STT:n dopinguutista käsittelevässä oikeudenkäynnissä väittäessään, ettei suomalaisessa hiihtourheilussa käytetty dopingia hänen valmentaja-aikanaan.

24.1.2008

Ampumahiihtoon siirtynyt Kaisa Varis kärähtää jälleen eposta. Hän antoi positiivisen dopingnäytteen Oberhofin maailmancupin osakilpailussa 6. tammikuuta. Hän saa elinikäisen kilpailukiellon.

17.6.2008

Maastohiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö tulee julkisuuteen väittäen, että suomalaisessa hiihdossa oli systemaattinen dopingkulttuuri 1990-luvulla. Kyrö hyökkää myös Marjo Matikaista vastaan väittäen 1980-luvun lopun menestyshiihtäjän saavuttaneen menestyksensä dopingaineilla.

17.6.2008

Valtakunnansyyttäjänvirasto pyytää Keskusrikospoliiisia (KRP) tekemään lisätutkinnan hiihtodopingjutussa. Tutkinnan kiinnostuksen kohteena ovat joidenkin hiihtovaikuttajien mahdolliset dopingkytkökset 1990-luvulla. Yksi kysymys on, ovatko Suomen Tietotoimistoon (STT) liittyvässä dopingjutussa asianomistajina esiintyneet tahot esittäneet joiltakin osin perättömiä tietoja.

24.6.2008

Hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen myöntää uskovansa Kyrön julkistaman väitteen siitä, että suomalaiset käyttivät epoa Lahden MM-kisoissa.

12.10.2008

MTV3 uutisoi: Maastohiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö väittää Suomen Hiihtoliiton luvanneen salaisella saunasopimuksella Jari Isometsälle miljoona markkaa siitä hyvästä, että Isometsän dopingkäryyn Lahden MM-kilpailuissa 2001 ei sotkettaisi liittoa eikä muita urheilijoita.

(MTV3)