Vuodenvaihteessa toimintansa aloittavan Vera C. Rubin -observatorion kiinnostavimpia tehtäviä on aurinkokunnan yhdeksännen planeetan löytäminen.
Avaruustutkimus tuntuu välillä etenevän tuskastuttavan hitaasti, mutta toisinaan ottavan huimia harppauksia. Juuri nyt näytämme elävän isojen loikkien vuosikymmentä.
James Webb -avaruusteleskooppi saatiin loputtomalta tuntuneiden viivästysten jälkeen toimintaan kaksi vuotta sitten, ja se on mestari omassa tehtävässään – kaukaisten kohteiden kuvaamisessa infrapuna-alueella. Maan pinnalla Chilessä on kuitenkin pian valmistumassa teleskooppi, joka tekee jotain, mihin Webb ei pysty.
Lue myös: James Webb -avaruusteleskooppi täytti kaksi vuotta
Maailman suurin digitaalinen kamera, 3200 megapikselin LSST, saapui observatoriorakennukseen toukokuussa. / Olivier Bonin/SLAC National Accelerator LaboratoryOlivier Bonin/SLAC National Accelerator Laboratory
Planeetan etsijä
Vera Rubin -observatorion tärkein ominaisuus on sen kyky valokuvata koko näkyvä taivas vain muutaman yön aikana.
Tyypillisesti teleskoopit kohdistavat katseensa kerrallaan vain hyvin kapealle alueelle. Kaukaisia kohteita kuvattaessa kohdealue on yleensä paljon pienempi kuin taivaalla näkyvä täysikuu.
Koska Vera Rubin pystyy pitämään koko taivasta silmällä palaamalla samalle alueelle muutaman yön välein, se on ainutlaatuisen tehokas löytämään liikkuvia, mutta himmeitä kohteita. Tällaiset jäävät havaitsematta, kun kuvataan kapeaa aluetta, tai jos laaja alue kuvataan vain harvoin.
Lue myös: Ainutlaatuiset kuvat: Kaksi asteroidia viiletti maan ohi valokuvausetäisyydeltä
Tämä kyky tekee teleskoopista parhaan työkalun aurinkokunnan mahdollisen yhdeksännen planeetan etsimiseen, vaikkei se sen päätehtävä olekaan.
Vera Rubinin on arvioitu olevan aurinkokunnan himmeiden kohteiden etsimisessä niin hyvä, että mikäli se ei löydä yhdeksättä planeettaa, sellaista ei luultavasti aurinkokunnassa ole.
Yhdeksännen planeetan olemassaoloa on epäilty vuosikymmeniä, sillä jokin tunnistamaton syy näyttää vaikuttavan aurinkokunnan uloimpien tunnettujen planeettojen liikkeisiin, ja Pluton kiertoradan ulkopuolella kiertävä suuri kappale selittäisi havainnot.
Tärkeimpinä tehtävinään observatorio kartoittaa aurinkokunnan pieniä kappaleita, kuten Kuiperin vyöhykkeen kohteita ja maata lähelle tulevia asteroideja sekä tutkii pimeää ainetta ja energiaa.
Teleskoopin pääpeili on 8,4-metrinen, mutta sen tärkein ominaisuus ei ole koko, vaan kyky kuvata laajoja alueita nopeasti. / RubinObs/NSF/AURA/A. AlexovRubinObs/NSF/AURA/A. Alexov
Kuvia jo tammikuussa
Vera Rubinin rakentaminen alkoi vuonna 2014, jolloin se tunnettiin vielä nimellä Large Synoptic Survey Telescope. Nimi muutettiin vuonna 2019 kolme vuotta aiemmin kuolleen tähtitietelijä Vera Rubinin muistoksi. Rubin oli maailman ensimmäisiä pimeän aineen tutkijoita.
8,4-metrisen pääpeilinsä teleskooppi sai jo vuonna 2019, mutta kuvien ottamiseen käytettävä kamera toimitettiin vasta viime toukokuussa.
Kyseinen kamera on oman lajinsa jättiläinen. 3200 megapikselin kamera on maailman suurin digitaalikamera, ja se painaa lähes kolme tonnia – henkilöauton verran.
Ensimmäisiä testikuvia pyritään ottamaan jo elokuun aikana, ja varsinaiset ensimmäiset viralliset valokuvat observatoriolta ovat alustavasti luvassa tammikuussa 2025.