Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Postimees-lehti kertoo, mitä uusia suomen kielen sanoja virolaiset ovat omaksuneet kieleensä.
Useimmat uudissanat ovat tulleet Viroon suomalaisten turistien myötävaikutuksella ja ne ovat käytössä etenkin puhekielessä.
Myös Suomen televisiolla on ollut vaikutusta viron kieleen 90-luvulla ja sitä ennen. Nykyiset suomen kielen sanat ovat siis tulleet kieleen ikään kuin vahingossa. 1900-luvun alkupuolella niin sanotut nuorvirolaiset puolestaan toivat järjestelmällisesti suomen kielen sanoja viron kieleen.
Alennusmyynti on ale nykyisin myös Virossa. Muusikoiden järjestämä keikka on niin ikään virolainen sana; tosin Virossa se kirjoitetaan "keika", koska k lausutaan kahdennettuna.
Suomen sana kirpputori on käännöslaina. Viroksi se on kirbuturg. Aiemmin Virossa puhuttiin yleisesti täitorista ei täiturgista tai täigasta. Kaikki nämä ilmaisut ovat edelleen käytössä.
Suomen kännykkä on viroksi kännukas. Sana oli käytössä etenkin 90-luvulla. Lebo (lausu lepo) tarkoittaa laiskottelua, oleskelua.
90-luvulla suomalainen huipputuote lonkero lanseerattiin myös Viroon ja niinpä longero (lausu lonkero) on tuttu virolaisille. Mehu-sana on puolestaan lainattu viron puhekieleen jo 70-luvulla, jolloin Mehukatti-mehua mainostettiin ahkerasti. Virolainen sana mehulle on mahl.
Pibo (lausu pipo) ymmärretään Virossa hiihtohattuna. Pomo on nykyisin pomo myös Virossa. Myös rekka on käytössä Virossa, tosin se kirjoitetaan reka, koska k lausutaan kahdennettuna viron kielessä.
Vanametall eli vanha metalli tai vanaraud eli vanha rauta on viron kielessä usein romu. Suomen takki on Virossakin usein tagi. Suomen tossu on mukautunut muotoon toss. Virossa uunia sanotaan ahjuksi mutta mikroaaltouunin nimeksi on vakiintunut uun.