Lintulauta ei lisää jyrsijöiden määrää

-Lintulauta vetää jyrsijöitä puoleensa, mutta ei lisää niiden määrää. Kantojen vaihtelu riippuu pelkästään luonnonoloista.

Vain rottia kannattaa Käärin mukaan kavahtaa. Tosin niiden havaitseminen on hankalaa, sillä ovelina otuksina ne osaavat välttää joutumasta ihmisten silmiin. Usein ne paljastuvat vain lumeen jäävistä jäljistä.

Rotan jälkiä ei Käärin mukaan voi sekoittaa pieniin hiiren jälkiin.
-Rotan jalkapohja on suunnilleen yhtä suuri kuin oravan. Orava liikkuu hyppelemällä, mutta rotta tasa-askelluksella. Jäljet muistuttavat pienen koiran jälkiä. Rotan polku johtaa usein esimerkiksi talon alle, kun taas oravan jäljet päättyvät puuhun.

Rottia on kaikkialla, myös suurten kaupunkien keskustoissa. Hygieniaongelmien lisäksi ne voivat aiheuttaa vahinkoja jyrsimällä talon rakenteita.

-Jos rottia havaitaan, ne on hävitettävä heti, Käär painottaa.

Tuhotöihin vain sisätiloissa

Metsähiiri varastoi mielellään lintulaudan herkkuja. Jemma voi löytyä vaikkapa autotalliin unohtuneesta vanhasta monosta. Jos jyrsijöiden leviäminen sisätiloihin alkaa pelottaa, niitä voi hävittää loukuilla. Rottia varten tarvitaan myrkkyä. Tuhotoimiin ei kuitenkaan pidä ryhtyä lintulaudan lähettyvillä.

-Loukut on sijoitettava aina sisätiloihin, autotalliin, komeroon tai ullakolle. Jos käyttää myrkkyä, on varmistuttava, ettei sitä pääse kulkeutumaan ulos, Käär neuvoo.

Auringonkukan siemenet parasta tarjoilua

Auringonkukan siemenet ovat Käärin mukaan paras vaihtoehto lintulaudan tarjoiluksi. Tiaisia voi ilahduttaa pähkinöillä, mutta esimerkiksi punatulkut eivät niistä perusta. Raadonsyöjinä tiaiset nokkivat mielellään myös suolatonta läskipalaa tai kaupasta valmiina saatavia talipalloja.

-Jos haluaa houkutella kauniita keltasirkkuja, kannatta laittaa tarjolle kauraa.

Kerrostalon ikkunalaudalle tai parvekkeelle Käär ei lintulautaa laittaisi - ainakaan ilman kaikkien talon asukkaiden tai taloyhtiön suostumusta.

BirdLife: Älä häiritse lintuja pakkasella

Lintuharrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi toivoo, ettei lintujen ravinnonhankintaa häirittäisi lyhyen talvipäivän aikana etenkään kovilla pakkasilla. Jotta lintu selviäisi kylmästä yöstä, sen täytyy voida käyttää hyväkseen koko valoisa aika.
-Erityisen herkkiä häirinnälle ovat pienissä sulapaikoissa talvehtivat linnut. Esimerkiksi koskikaran kannattaa antaa hankkia ravintonsa sulassa rauhassa ja seurata sen liikkeitä kauempaa. Ylimääräistä häirintää olisi vältettävä myös lintujen ruokintapaikoilla, muistuttaa BirdLifen tiedottaja Lauri Hänninen. Pitkät pakkasjaksot kasvattavat lintujen energiankulutusta. Silloin lyhytkin häirintä voi koitua niille kohtalokkaaksi. Tänä talvena vielä järvien ja jokien vedet ovat erityisen matalalla, mikä vähentää vesilinnuille tärkeitä sulapaikkoja.

Joutsenetkit pysyvät paikallaan

Kyhmyjoutsenten pysyminen paikallaan jäällä laivareittien varressa ei ole kovilla pakkasilla poikkeuksellista. -Esimerkiksi Helsingin Lauttasaaren jäällä kaukana laivareitista oli lauantaina useita jousenia, eikä niillä ollut hätää. Linnut nimittäin pystyvät paastoamaan viikkoja, eivätkä ne kovilla pakkasilla nouse energiankulutuksen tai tuulen puutteen takia siivilleen. Ne eivät siis ole jäätyneet jaloistaan jäähän kiinni tai kuolleet kylmyyteen, korostaa Hänninen. Tämän huomaa jo kuivasta höyhenpuvusta.

(MTV3-STT)