Likaisen kaupunkipuron kunnostus lohijoeksi jatkuu – Mätäjoen padosta tehdään luonnonmukainen koskipaikka

2:07
Mätäjokea kunnostetaan lohelle sopivaksi elinympäristöksi.

Helsingissä kunnostetaan jokia ja puroja, jotta kalat viihtyisivät niissä paremmin. Monissa aiemmin saastuneissa kaupunkipuroissa polskivat nyt lohet. Ilman järjestöjen ja kaupunkilaisten talkootyötä kunnostus ei olisi onnistunut.

Helsingin Kannelmäessä virtaavassa Mätäjoessa ovat käynnissä kunnostustyöt. Kun ne valmistuvat, taimenien ja muiden kalojen liikkuminen joessa helpottuu.

– Meillä on oikeastaan tässä koskityömaa eli puretaan vanhaa patoa ja rakennetaan uusi koski tähän Mätäjokeen, selittää Mikael A. Manninen Virtavesien hoitoyhdistyksestä.

Kalat ja linnut viihtyvät Mätäjoessa

Aiemmin taimenet pääsivät Kannelmäen Trumpettipuiston padosta alas, mutta eivät enää takaisin ylös. Syyskuusta alkaen liikenne sujuu molempiin suuntiin.

Taimenien lisäksi Mätäjoessa elää muun muassa haukia, ahvenia ja särkiä. Myös monet linnut viihtyvät alueella. Jokea on kunnostettu jo pitkään pääasiassa talkootyönä.

– Vielä 1950-luvulla täällä on ollut taimenia, mutta sitten ne ovat kadonneet. Vedet ovat saastuneet, purot ja joet kaivettu ojiksi. Nyt vedenlaatu on parantunut niin, että taimen pärjää, mutta se ei pärjää ilman, että rakennetaan kutualustat ja poikaskivikot. Ne tarvitsevat koskimaisen virtavesiympäristön. Ne eivät elä suoraksi kaivetussa ojassa, tietää Manninen.

Päästöt uhkaavat kaupunkipuroja

Aika ajoin kunnostajat ovat kokeneet takaiskuja, kun jokeen on päätynyt kaloille haitallisia päästöjä. Esimerkiksi vuoden 2013 liuotinpäästö tappoi taimenet joen alajuoksulta.

Nyt tilanne näyttää taas hyvältä ja Kannelmäkeen rakennettava uusi koski parantaa osaltaan kalojen selviytymismahdollisuuksia. 

– Tästä kulkevat kaikki sadevedet, mitkä satavat Kannelmäkeen ja Malminkartanoon. Ei tarvita kuin sen, että joku parkkipaikalla kaataa öljyt sadevesiviemäriin. Ne tulevat kaikki tähän jokeen.

– Myöhemmin, jos tapahtuu joku onnettomuus, kalat pääsevät sivupuroihin tai uimaan ylävirtaan pois päästöalueelta eikä päästö tuhoa koko sitä kalakantaa, huomauttaa Manninen.

Kunnostukset vaativat lukemattomia talkootunteja

Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Joen pääuomalla on pituutta yhdeksän kilometriä. Mätäjoen lisäksi lohikanta on onnistuttu palauttamaan noin kymmeneen puroon.

– Kun mennään Mätäjoelta itään päin, siinä on Haaganpuro, Vantaanjoen sivuhaarat, Longinoja, Mustapuro, Mellunkylän puro. Näitä on useampia ja ihan talkootyönä nämä on kunnostettu, muistuttaa Manninen.

Mätäjoen tämän kesän kunnostustöihin osallistuvat Helsingin kaupungin lisäksi WWF Suomi ja Virtavesien hoitoyhdistys.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja