Liettuan pääministeri Saulius Skvernelis kertoo eroavansa heinäkuussa, sillä hän ei edennyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Skvernelis sanoo maan yleisradioyhtiö LRT:lle, että tulos on arvio hänestä poliitikkona.
Alustavien tulosten mukaan toiselle kierrokselle menevät poliittinen tulokas, ekonomisti Gitanas Nauseda ja konservatiivinen entinen valtiovarainministeri Ingrida Simonyte.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestysvilkkaus oli Liettuan vaalilautakunnan mukaan 56,45 prosenttia. Toinen kierros on tarkoitus järjestää 26. toukokuuta eli samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa.
Vaalien ensimmäisellä kierroksella presidentinpaikkaa havitteli yhdeksän ehdokasta. Vaalien tärkeimmiksi teemoiksi nousivat köyhyys ja palkkatasa-arvo. Tällä hetkellä maan istuvana presidenttinä toimii Liettuan rautarouvaksi kutsuttu Dalia Grybauskaite.
"Kansalaiset kaipaavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta"
Simonyte on suosittu ehdokas hyvin toimeentulevien ja koulutettujen kaupunkilaisten parissa, kun taas populistinen Skvernelis on suosittu köyhien maaseudulla asuvien keskuudessa.
Nauseda on yrittänyt rakentaa siltaa rikkaiden ja köyhien välillä. Kannattajat pitävät Nausedaa raikkaana vaihtoehtona, jolla on älyllistä kapasiteettiä presidentin tehtävään, mutta kriitikoiden mielestä hän on kaksinaamainen ja isojen yritysten palveluksessa.
Liettuan köyhyys on johtanut jyrkkään asukasmäärän laskuun, kun ihmisiä on muuttanut joukoittain Länsi-Eurooppaan paremman elämän toivossa. Äskettäisen EU-raportin mukaan miltei 30:tä prosenttia liettualaisista uhkaa köyhyys tai syrjäytyminen. Riski on lähes kaksinkertainen maaseudulla.
– Kansalaiset kaipaavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sanoo vilnalaista politiikan tutkimuksen instituuttia edustava Donatas Puslys.
Hänen mukaansa ihmiset etsivät ehdokasta, joka pystyy sovittelemaan vastakkaisten leirien välillä.
Kaikki kolme pääehdokasta laskevat itsensä keskustaoikeistolaisiksi ja kannattavat EU- ja Nato-jäsenyyksiä suojamuurina Venäjää vastaan.
Liettuassa presidentti johtaa ulkopolitiikka ja osallistuu EU:n huippukokouksiin mutta neuvottelee pääministerin ja muun hallituksen kanssa. Presidentti nimittää myös tärkeimmät virkamiehet.