Suomi on harvoja Euroopan maita, joissa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson nettikolumnissaan.
Vähimmäispalkat määräytyvät Suomessa työehtosopimusten kautta, paitsi niiden työntekijöiden osalta, joiden alalla ei ole työehtosopimusta.
Vuonna 2014 työehtosopimusten piiriin kuului 89,3 prosenttia palkansaajista. Muille noin 250 000 työntekijälle ainoastaan laki takaa vähimmäistyöehdot. Suomessa laki määrää, että palkan on oltava ”tavanomainen ja kohtuullinen”. Mikä euromääräinen palkka nähdään kohtuullisena, se päätetään riitatilanteessa viime kädessä tuomioistuimessa.
Suomessa on jo matalapalkkatyötä
Kymmenen vuotta sitten työskentelin itse kesätyöntekijänä teemapuistossa. Silloin alalla ei ollut vielä työehtosopimusta, ja kaikille työntekijöille maksettiin kuuden euron tuntipalkkaa. Asuin vielä kotona, muuten en olisi tullut toimeen.
Suomessa on viimeisten viikkojen aikana puhuttu matalapalkkatyöstä ja sen lisäämisestä. Keskustelussa tuntuu unohtuneen, että Suomessa on jo matalapalkkatyötä.
Kasvukeskuksissa yhä korkeammiksi kohonneet vuokrat, vastentahtoisen osa-aikatyön yleistyminen erityisesti kaupan alalla, sekä alhaisimpien taulukkopalkkojen matala taso ovat jo nyt johtaneet tilanteeseen, jossa moni palkansaaja ei enää tule palkallaan toimeen.
Palkkaerot ovat kasvaneet
Vaikka palkkaerot Suomessa ovat pysyneet suhteellisen pieninä verrattuna moniin muihin maihin, on olemassa merkkejä siitä, että palkkahajonta on kasvanut erityisesti alkupäässä.
