Maastojuoksun MM-kilpailut käytiin tänään Kiinassa. Ihan valtava yllätys ei ollut, että afrikkalaiset juoksijat dominoivat jokaista juostua sarjaa. Mantereen ylivoima sen sijaan yllätti.
Kovin kauas on tultu niistä ajoista, kun Pekka Päivärinta vuonna 1973 juoksi voittoon historian ensimmäisissä MM-maastoissa. Edellinen jossakin muualla kuin Afrikassa syntynyt miesten mestari on portugalilaislegenda Carlos Lopez, joka vei voiton vuonna 1985.
Tänä vuonna paras ei-afrikkalainen oli miesten kilpailussa 22:nneksi sijoittunut Turkin Polat Kemboi, hänkin on toki syntynyt Keniassa. USA:n Chris Derrick oli 24:s ja Australian Brett Robinson 28:s. Paras eurooppalaissyntyinen juoksija oli 53:nneksi sijoittunut Espanjan Daniel Mateo. 111 juoksijan joukossa oli tasan 11 eurooppalaisjuoksijaa. Naisten puolella paras eurooppalainen oli Espanjan Trihas Gebre (15:s), joka vaihtoi kansalaisuutta etiopialaisesta espanjalaiseksi viime vuonna. Syntyperäiset britit Gemma Steel ja Rhona Auckland olivat hienosti sijoilla 18 ja 19. Mielenkiintoista oli, että Pohjoismaista Tanska oli lähettänyt Kiinaan kuusi naisjuoksijaa, Ruotsilla oli mukana yksi miesjuniori. Norjalaisia ei mukana ollut, vaikka Norja on tällä hetkellä Pohjoismaiden kirkkaasti paras kestävyysjuoksumaa.
Naisjuniorien kilpailun 30 parhaan joukossa oli 24 afrikkalaista. Paras eurooppalainen oli Tanskan Maria Larsen, joka oli hienosti 30:s. Miesjuniorien 30 parhaan joukossa oli 26 afrikkalaista. Siellä paras eurooppalainen oli 20:nneksi sijoittunut Italian Yemaneberhan Crippa, joka on etunimestään huolimatta syntyperäinen italialainen.
Suomalaiset vähemmistössä
Kun maastojuoksussa alettiin järjestää myös EM-kilpailuja vuonna 1994, kävivät MM-kilpailut tavallaan tarpeettomiksi monelle eurooppalaismaalle, niin myös Suomelle. Tosin myös EM-maastoissa suomalaisedustus on jäänyt vuosi vuodelta yhä niukemmaksi. Kun vielä vuonna 2006 mukana oli 12 suomalaista, 2014 Minttu Hukka oli ainoa suomalaisedustaja kilpailuissa. 2013 suomalaisia oli neljä, 2012 kolme. Toki maastoissa on nykyisin myös Pohjoismaiset mestaruuskilpailut, mutta silti kannattaisin lämpimästi, että myös EM-tasolle lähetettäisiin rohkeammin joukkueita. Vain kovien kilpailujen kautta kollektiivinen kehittyminen on mahdollista. Etenkin miesten taso on tällä hetkellä kapea ja kehno, mutta silti.
Suomessa ei tällä hetkellä ole käytännössä maastojuoksukulttuuria. Keväällä juostaan aluemestaruus- ja SM-kilpailut, syksyllä PM-katsastuskilpailut. Ja siinä kansallinen maastojuoksun kilpailukalenteri sitten käytännössä onkin. Paljon on partaa pärisytetty siitä, olisiko SM-kilpailutkin syytä siirtää syksyyn, jolloin maastokausi olisi hieman yhtenäisempi ja sillä olisi edes jonkinlainen jatkumo. Ajatus voisi olla hyvä. SM-maastoissa oli vuosi sitten Lempäälässä mukana 665 juoksijaa, joten yrittäjiä kyllä riittää. Suuren osanottajamäärän tosin selittää se, että viime vuonna mukana oli ensi kertaa myös 15-vuotiaiden sarjat. Tyttöjen kilpailussa juoksi 92 junioria, pojissa 82. Ikäluokka ikäluokalta osallistujat kuitenkin vähenevät. 22-vuotiaiden sarjassa oli mukana 38 miestä ja 32 naista.
Sandellin huikea pronssi
Edellinen suomalainen MM-maastoissa on ollut Annemari Sandell-Hyvärinen, joka keskeytti Jordanian Ammanissa vuonna 2009. Harva muistaa, että Sandell oli naisten 4 kilometrin matkalla vuonna 1999 pronssilla. Se on järkyttävän kova suoritus.
Edelliset juoksijat miesten sarjassa olivat vuonna 2000 Portugalin Vilamourassa. Silloin Ville Hautala oli 94:s, Jussi Utriainen 95:s, Pasi Mattila 99:s, Vesa Mäkinen 123:s ja Juuso Rainio keskeytti. Viivalla oli yhteensä 171 ukkoa.
Vuonna 2017 MM-maastot juostaan muuten Ugandan Kampalassa. Veikkaan, että niissä oloissa afrikkalaisdominanssi on vielä suurempaa. Luvassa on noin 30 asteen hellivää lämpöä. Olisipa eksoottinen kulttuuriteko, jos Suomi lähettäisi Kampalaan täydet joukkueet joka sarjaan. Elämys ainakin olisi unohtumaton.
Lex Hollon kaikki blogit täältä