2:05C Moren asiantuntija Ismo Lehkonen analysoi Hannes Björnisen pelaaja-ominaisuuksia tv-lähetyksessä ennen SM-liigan pudotuspelien alkua. Lehkosen huomiot Björnisen mahdollisuuksista MM-kisoihin asti kertovat nyt hyvin, miksi päävalmentaja Jukka Jalonen halusi Pelicans-kapteenin mukaan.Matti Raivio/All Over Press
Leijonien MM-joukkueen ensikertalaisesta Hannes Björnisestä oli kasvamassa kelpo pelaaja liigatasolle, mutta huipulle nousemiseksi hänellä oli isoja esteitä ylitettävänään. Nyt hän ottamassa ratkaisevia askeleita kansainvälisen tason pelaajaksi.
Loistavan kauden jälkeen ensimmäinen pudotuspeliottelu TPS:n vieraana. Hannes Björninen tekee rajusti töitä molempiin suuntiin. Hän on vastannut Ryan Laschin lähdön jälkeen Pelicansin tulosyksiköstä, ja raapii seuraavassa vaihdossa aloitusvoittoja alivoimalla.
Puolivälieräsarjan ensimmäisessä kamppailussa hän sytyttää joukkueensa heittäytymällä rajun lyöntilaukauksen eteen. Pelicansin taival ei tuon lämärin väistämiseen olisi kaatunut, sillä TPS-sarja oli vasta alussa, mutta kultakypärän ja kapteenin joukkueensa eteen tekemä suoritus antoi pelikavereille valtavan virtapiikin.
Leijonien luottosentterin tökkivä luistelu herätti vielä muutama vuosi sitten isoja kysymyksiä – sitten alkoivat valtavat harppaukset: "Hän tietää, kuka hän on"
Sellainen Hannes Björninen oli Pelicansille. Lahden oma poika, josta kasvoi seuran ydinpelaaja. Aivan huippujääkiekkoilijaa hänestä ei monikaan silti povannut. Nyt kutsuvat kuitenkin tehtävät Leijonien MM-kisajoukkueessa ja sen jälkeen Jokerien KHL-miehistössä.
Kolme kautta Björnistä Pelicansissa valmentanut Petri Matikainen muistaa ensimmäisenä sentterin ominaisuudet puolustuspelaamisessa ja aloitusten voittamisessa, mutta vielä yhteistyön alussa 2014–15 Björnisen hyökkäyspeli vaati kehittämistä.
– Mietin silloin, että hän oli hyvä puolustamaan, mutta aukeaako hänen hyökkäämisensä. On auennut, nykyisin itävaltalaisessa Klagenfurtissa valmentava Matikainen kertoo MTV Urheilulle.
Kovasta koulusta kasvattiseuransa kapteeniksi
Hannes Björninen raivasi Leijonien EHT-miehistöstä tiensä MM-joukkueeseen.Matti Raivio/All Over Press
Björninen liittyi Pelicansin edustusjoukkueeseen A-nuorten kapteenina. Rooli oli aluksi kolmos- ja neloskenttien puolustavan sentterin paikalla.
– Ensimmäinen vuosi oli varmaan Hanneksellekin aika kova, opettelua minun ja ”Nupen” talon tavoille, Matikainen sanoo viitaten valmentajapariinsa Pasi Nurmiseen.
– Hänhän oli silloin henkisiltä ominaisuuksiltaan vielä ihan raakile. Hän on pystynyt johtajuuttaan viemään koko ajan eteenpäin. Hienoa nähdä, että tuollainen steppi on kaverilta löytynyt.
Johtajuus kuitenkin näkyi jo tuolloin alle kaksikymppisenä. Kolmen vuoden aikana Lahden omasta pojasta tuli seuran varakapteeni. Matikaisen lähdettyä Björninen nimettiin Pelicansin kapteeniksi Ville Niemisen alaisuudessa. Sitä tehtävää hän hoiti kolmen kauden ajan.
– Olen sitä mieltä, että sitä ominaisuutta (johtajuutta) joko on sisäisesti tai sitten sitä ei ole. Sitä pystyy kasvattamaan, mutta pelaajan täytyy itse havainnoida sitä vuosien mittaan.
– Minä huomasin sen heti, että tässä on core player tai franchise player, jonka ympärille lähdetään rakentamaan joukkuetta, Matikainen kertoi Björnisen kasvutarinasta.
Mitenkään valmis paketti ei Björninen silti ollut.
Luistelu suurin kysymysmerkki
Johtajuuden lisäksi Björninen on liigataipaleensa aikana kehittynyt ennen kaikkea hyökkäyspelaamisessa. Matikainen myöntää epäilleensä jälkimmäisen kehittymisedellytyksiä, sillä Björnisen luistelu ei ollut aluksi kaksista.
– Hänen luistelunsa oli alussa vielä aika sellaista tökkivää. Potku oli lyhyttä, Matikainen kuvailee.
Pelicansissa luisteltiin tuohon aikaan erittäin paljon. Treenit alkoivat aina kiekottomilla luisteluharjoituksilla, ja iltapäivisin oli tarjolla erikoisjäitä. Björninen oli niissä aina mukana.
Viime vuosina luistelu on mennyt isoin harppauksin eteenpäin. Voimaharjoittelu on tuottanut tulosta, mutta myös tekniikkaharjoittelulla Björnisen liikkumiseen on saatu liukua hakkaavan takomisen sijaan.
– Toinen asia, jota mietin, oli, että riittääkö rytmittäminen. Se on yhteydessä liikkumiseen. Jos liike on sulavaa, pystyt rytmittämään pelaamista paljon paremmin eikä sinun tarvitse enää keskittyä siihen, Matikainen sanoo.
– En näe mitään estettä sille, etteikö hän pystyisi pelaamaan KHL:ssä tai MM-kisoissa kahden suunnan sentterin roolia, kummatkin maailmat kokenut Matikainen toteaa.
Päävalmentaja Jukka Jaloselle Björninen saattaa olla todellinen luottosentteri, joka kaivaa kullanarvoisia aloituksia – eikä taatusti leiki voitolla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ensimmäisiin MM-kisoihinsa Björninen pääsee 25-vuotiaana. Matikainen ei ole Itävallasta pystynyt seuraamaan entisen suojattinsa otteita SM-liigassa, mutta maajoukkuepeleissä kehitystä on näkynyt huimasti.
– Ensimmäisenä näkyy pelirohkeus ja liikkeen paraneminen. Minulle tulee sellainen olo, kun katson häntä, että hän tietää, kuka hän on.
– Hän tietää omat vahvuutensa, ja ne heikkoudet, joita hänellä on ollut, hän on vahvasti panostanut niihin. Silloin pelaaja pystyy pelaamaan paineettomasti ilman, että hän ajattelisi koko ajan, että hänen täytyy olla jotain muuta kuin mitä hän on, Matikainen analysoi.
