Suomalaiset esikoululaiset kokevat elämänsä turvalliseksi, toteaa Lapsibarometri.
Tutkimuksen mukaan Suomessa asuvista esiopetusikäisistä lapsista 74 prosenttia ajattelee, että heillä on jokin turvallinen paikka, ja 92 prosenttia lapsista ilmoitti, että heillä on turvallinen ihminen elämässään.
Vaikka turvallisuuden määritteleminen osoittautui lapsille vaikeaksi, he kuitenkin tunnistivat monia turvallisuutta edistäviä ja sitä heikentäviä tekijöitä omassa elämässään.
– Turvallisuus tarkoittaa lapsille elinympäristöä, joka tuntuu turvalliselta. Lasten mielestä turvallisuuteen kuuluvat olennaisesti läheiset ihmiset, kertoo tutkija Terhi Tuukkanen, joka on Lapsibarometrin toimittaja.
Turvattomuus esikoulussa yllätti
Tuukkasen mukaan Lapsibarometrin tuloksissa huolestuttavaa on se, että vain 58 prosenttia lapsista koki aina olonsa turvalliseksi esikoulussa.
– Lähtökohtana tulisi olla se, että esikoulu olisi aina lapsille turvallinen paikka, hän sanoo.
Lapsibarometrissa ei selvitetty syitä asialle, mutta Tuukkanen peräänkuuluttaa aiheesta jatkotutkimusta.
– Siinä on paikka meille aikuisille ja ammattilaisille pohtia, mistä tämä johtuu. Kannustan, että asiaa lähdetään tutkimaan myös yhdessä lasten kanssa siellä esikoulussa, Tuukkanen sanoo.
Lapsibarometrin mukaan vähemmän koulutettujen vanhempien lapset kokivat harvemmin olonsa turvalliseksi esikoulussa kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Huolta herättävä tulos on myös se, että osa lapsista koki, ettei heillä ole turvallista paikkaa tai ihmistä. Ne lapset, jotka asuivat yksi- tai kaksilapsisissa perheissä sanoivat useimmin, että heillä on jokin turvallinen paikka. Monilapsissa perheissä turvallinen paikka löytyi harvemmin.
Tuukkanen epäilee, että tähän voi olla syynä asumisväljyys tai esimerkiksi riitaisat sisarussuhteet, mitkä voivat vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.Vuoden 2022 Lapsibarometrissa selvitettiin, mitä turvallisuus merkitsee 6–7-vuotiaille lapsille, millaiset asiat lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta ja millaiset asiat vähentävät sitä.
Ajankohtaiset kriisit eivät heijastuneet lasten turvattomuuden tunteeseen
Myönteistä barometrin tuloksissa on se, etteivät mediassa esiintyneet ajankohtaiset aiheet, kuten koronakiriisi, ilmastonmuutos tai sota Ukrainassa, näkyneet lasten vastauksissa.
– Kokonaisuutena tutkimuksesta voi tehdä myönteisiä havaintoja. Näyttää siltä, että turvallisuus toteutuu lasten elämässä hyvin. Se on myös myönteistä, että lapset tunnistavat pelkoja ja osaavat sanallistaa niitä, Tuukkanen sanoo.
Lapsista 81 prosenttia kertoi pelkäävänsä joskus. Yleisin pelkoa tuottava asia lapsille oli pimeys.
– No vaikka metsässä oleminen öisin. Sitten vielä komerossa oleminen. Kerran menin komeroon sukan kanssa pilkkopimeässä. Me luultiin, et siellä oli mörköjä ja kummituksia ja hirviöitä, kuvailee yksi haastatteluun vastanneista lapsista pelon tuntemuksiaan.
Lapsilta kysyttiin myös, miten aikuinen voi auttaa, jos lasta pelottaa. Lapsista 25 prosenttia kertoi halaamisen, silittämisen tai syliin ottamisen auttavan pelottavissa tilanteissa.
– Se oli mielenkiintoinen ja herättävä huomio aikuiselle, että lapset kaipaavat ja toivovat aikuiselta hellyyttä. Haluaisin kannustaa vanhempia siihen, että he antaisivat lapselle hellyyttä erityisesti niissä tilanteissa, missä lasta pelottaa tai jännittää, Tuukkanen sanoo.
Lapsista selvästi suurin osa, 79 prosenttia, kertoi äidin olevan turvallinen ihminen. Isän mainitsi 49 prosenttia lapsista. Monille lapsille kuitenkin sekä isä että äiti olivat turvallisia ihmisiä.Tuukkanen ei tekisi tuloksesta vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kyseessä oli avoin kysymys. Myös se, kumpi vanhempi on ollut läsnä haastattelutilanteessa voi vaikuttaa lapsen vastaukseen.
Lapsibarometri on vuodesta 2016 lähtien vuorovuosittain toteutettu 6–7-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä kartoittava tutkimussarja. Lapsibarometri 2022 perustuu 404 lapsen puhelinhaastatteluun, ja sen teemana on turvallisuus.