Lapin sodasta 70 vuotta – tuhansia kranaatteja maasta ylös joka vuosi

Hengenvaarallista sotaromua arvioidaan olevan Lapin sodan jäljiltä vielä tuhansissa kohteissa. Räjähteet vaikeuttavat vielä pitkään paikallisten asukkaiden elämää.

Lapin sodan alkamisesta tulee näinä päivinä kuluneeksi 70 vuotta. Sotaan jouduttiin, kun Neuvostoliitto vaati Suomea karkottamaan saksalaiset joukot Lapista. Tehtävään annettu aika oli olematon ja lopputuloksena oli suomalais-saksalainen asevelisota, jossa Lappi tuhottiin. Samalla koko Lapin väestö evakuoitiin Pohjanmaalle ja Ruotsiin.

Räjähteitä jäi maastoon valtavasti

Saksalla oli Lapissa valtava Vuoristoarmeija, jossa oli noin 220 000 sotilasta sekä kalustoa ja tarvikkeita monen vuoden sotimiseen tarvittava määrä.

Perääntyessään saksalaiset tuhosivat kenttävarastoissa valtavasti ammuksia ja räjähteitä, mutta esimerkiksi räjähtämättömiä kranaatteja jäi suunnattomasti maastoon eri puolille Lappia.

Sodan jälkeen vuodesta 1945 alkaen suomalaiset tuhosivat ammuksia upottamalla niitä järviin. Valtava määrä materiaalia päätyi myös vieraisiin käsiin. Moni siviili kuoli sodan jälkeen miinoihin ja kranaatteihin maastossa.

Siivottavaa riittää vuosikymmeniksi

Nyt 70 vuotta myöhemmin Lapin sota kummittelee yhä siviilien elämässä. Lapin sodan jälkiä puhdistetaankin vielä vuosikymmeniä. Tuhansia räjähteitä kerätään joka vuosi talteen mutta urakka näyttää lähes toivottomalta.

– Se ei lopu koskaan. En usko, että kaikkia räjähteitä saadaan ikinä pois, arvioi räjähteiden raivauksia Lapin alueella johtava kapteeni Pekka Haapola Puolustusvoimista.

Lapissa Puolustusvoimat käyttää raivaamiseen tänäkin vuonna 500-600 henkilötyöpäivää.

– Räjähteet ovat vaarallisia. Niihin ei pidä missään nimessä koskea. Pitää tehdä heti ilmoitus mieluiten poliisille, ja merkitä löytynyt räjähde jollakin tavalla maastoon, Haapola neuvoo.

Luvattomia tonkijoita ulkomailta

Luvaton sotaromun kerääminen on jatkunut vuodesta toiseen. Teknisesti etsimistä ovat helpottaneet halvat metallinpaljastimet.

Paikallisilla asukkailla on paljon havaintoja epämääräisistä kulkijoista. Räjähteistä on hankittu tietoa selvästi jo ennakolta.

– Kouluavat niitä paikkoja ihan luvatta ja henkensä kaupalla. Ja jopa vievät niitä mennessään matkamuistoina kirjahyllyyn, manailee rovaniemeläinen Antti Pakonen.

Luvattomat keräilijät ja kaupustelijat ovat tulleet usein myös ulkomailta. Ainakin venäläisiä ja saksalaisia rekisterikilpiä on nähty. Pakoselle on jäänyt mieleen erityisesti eräs saksalainen linja-auto.

– Sammakkomiehet oli järvessä sukeltamassa ja kun menin kattomaan, niin äkkiä kamppeet kassaan ja auto lähti ajamaan, mutta rannalle jäi isoja heittimen ammuksia.

Pakonen uskoo, että saksalaiskeräilijät ovat saaneet tietoja kohteista isiltään, jotka ovat mahdollisesti sotineet Lapisssa.

”Räjähti kuin kaupasta ostettu”

Maastossa lojuvat räjähteet aiheuttavat huolta monella paikkakunnalla. Osa materiaalista on yhä aivan maan pinnassa, ohuen sammaleen alla.

– Tuolla kankaalla on alumiinista tehtyjä dynamiittinalleja irrallaan eikä 70 vuoden sateet ole niihin vaikuttaneet. Panin kokeeksi yhteen nalliin tulilangan kolme vuotta sitten ja sehän räjähti kuin kaupan hyllyltä ostettu, Pakonen hämmästelee.  – Se on lapsilta käden ja silmien menoa, jos ne siihen kivellä räppää.

Kapteeni Haapola kertoo todistaneensa monta kertaa erilaisia läheltä piti -tilanteita Lapissa.

– Joskus olen käynyt varottamassa mettäkonekuskia, että tuuppa kattoon minkä päältä oot ajanu, ja kranaattipesän päältähän se oli teloilla vetänyt.

– Tämä on semmonen pienoinen painajainen ollut täällä, Pakonen huokaa.