Ranska ja Italia valmistautuivat tiistaina lennättämään kansalaisiaan ja muita eurooppalaisia pois länsiafrikkalaisesta Nigeristä. Saksan ulkoministeriö neuvoi omia Nigerin pääkaupungissa Niameyssa olevia kansalaisiaan lähtemään maasta ranskalaisilla evakuointilennoilla.
Ranska päätyi evakuointeihin sen jälkeen, kun sunnuntaina vihamielinen joukko kerääntyi Ranskan Nigerin-suurlähetystön eteen ja maanantaina Nigerin sotilasjuntta syytti Ranskaa sotilaallisen väliintulon suunnittelemisesta. Ranskan Nigerin-suurlähetystön mukaan evakuointeihin ryhdytään hyvin pian.
Evakuointeihin käytetään aseistamattomia sotilaskuljetuskoneita, joihin mahtuu parisataa ihmistä, kertoi uutistoimisto AFP lähteisiinsä vedoten.
Ranskan ulkoministeriö kertoi, että Nigerissä on arviolta 600 Ranskan kansalaista, mutta ei kertonut yksityiskohtia siitä, kuinka moni haluaa lähteä maasta.
Saksan ulkoministeriö puolestaan arvelee, että Nigerissä on tällä haavaa vähemmän kuin sata Saksan kansalaista.
Italian hallitus sanoi lähettävänsä erikoiskoneen hakemaan ne italialaiset, jotka haluavat lähteä Nigeristä. Hallituksen mukaan kyse ei ole evakuoinnista. Nigerissä on lähes 500 Italian kansalaista, joista noin 90 pääkaupunki Niameyssa, Italian hallitus sanoi.
Burkina Faso ja Mali kieltäytyvät asettamasta pakotteita
Länsimaiden liittolainen Mohamed Bazoum valittiin Nigerin presidentiksi reilut kaksi vuotta sitten. Presidentin vartioston jäsenistä koostuva sotilasjoukko kaappasi vallan viime viikolla, ja kenraali Abdourahmane Tchiani julisti itsensä maan uudeksi johtajaksi.
Vallankaappausta on kuitenkin kansainvälisesti karsastettu, ja Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowas antoi sunnuntaina Nigerin sotilasjuntalle viikon aikaa luopua vallasta. Se ei myöskään sulkenut pois voimankäytön mahdollisuutta, jos vaatimukseen ei suostuta.
Nigerin naapurimaat Burkina Faso ja Mali sanoivat yhteisessä lausunnossaan, että sotilaallinen väliintulo Nigerissä syrjäytetyn presidentin palauttamiseksi valtaan katsottaisiin sodanjulistukseksi kaikkia kolmea vastaan. Sekä Malin että Burkina Fason hallinnot ovat kumpikin seurausta suhteellisen tuoreista sotilasvallankaappauksista.
Burkina Faso ja Mali sanoivat myös kieltäytyvänsä ottamasta käyttöön pakotteita Nigerin kansaa ja viranomaisia vastaan. Maat kuvailivat pakotteita laittomiksi ja epäinhimillisiksi.
Burkina Fason ja Malin mukaan sotilaallisen väliintulon tuhoisat seuraukset voisivat horjuttaa koko aluetta.
Erillisessä lausunnossa Guinea ilmaisi olevansa eri mieltä Ecowasin suosittelemista pakotteista sekä mahdollisesta sotilaallisesta väliintulosta. Guinea sanoi Burkina Fason ja Malin tavoin päättäneensä olla ottamatta käyttöön pakotteita, joita se niin ikään pitää laittomina ja epäinhimillisinä. Lisäksi Guinea kehotti Ecowasia harkitsemaan uudelleen.
Guinean nykyhallinto on niin ikään vallankaappauksen seurausta.
Länsimaat laittavat tukeaan jäihin
Maanantaina Bazoumin puolue PNDS varoitti olemassa olevasta riskistä, että Nigeristä tulee diktatuurinen ja totalitaarinen. Puolueen mukaan maanantaiaamuna pidätettiin öljyministeri ja kaivostoiminnan ministeri.
Aiemmin juntta on puolueen mukaan pidättänyt jo sisäministerin, liikenneministerin ja entisen puolustusministerin.
Ecowas on keskeyttänyt kaiken kaupallisen ja rahoituksellisen vuorovaikutuksen Nigerin kanssa. Ranska, EU ja Yhdysvallat, jolla on 1 100 sotilasta Nigerissä, ovat joko katkaisseet tukensa maalle tai uhanneet tehdä niin.
Saksa keskeytti maanantaina rahoitusavun ja kehitysyhteistyön, ja myös YK:n humanitaariset operaatiot on laitettu jäihin.
Niger itsenäistyi Ranskan vallan alta vuonna 1960 ja on tämän jälkeen nähnyt neljä vallankaappausta sekä lukuisia vallankaappausyrityksiä. Bazoum itsekin on yritetty syrjäyttää aiemmin jo kahdesti.
Bazoum, 63, on entinen sisäministeri, jonka valinta presidentiksi oli ensimmäinen rauhanomainen vallanvaihto Nigerissä maan itsenäistymisen jälkeen.