Lämmöneristys ja tiiveys matalaenergiatalossa

Moni varmasti yhdistää mielessään matalaenergiarakentamisen vain pientaloihin. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi Espooseen on rakennettu kerrostalo, joka kuluttaa energiaa vain noin 30% verrattuna vastaavanlaiseen, normien mukaan rakennettuun taloon. Huomionarvoinen saavutus, sillä pientalopuolellahan matalaenergisyys tarkoittaa taloa, jonka energiankulutus on korkeintaan puolet normitalosta. Mutta pienempäänkin saa pyrkiä; kolmasosa ja pienempikin on hyvinkin mahdollinen.

Matalaenergiatalon onnistuminen edellyttää montaa asiaa, joista ensimmäisenä on vastassa vaipan eristeet ja niiden paksuus. Puukuitu- ja mineraalityyppisillä eristeillä - siis villoilla - materiaalivahvuudet ovat tyypillisesti alapohjassa 200 mm, seinissä 250 - 300 mm ja yläpohjassa jopa puoli metriä. Kun käytetään uretaania, paksuudet ovat tietysti huomattavasti pienemmät.

Kuopioon rakennettavassa, harkkorakenteisessa esimerkkikohteessamme harkon kokonaisuuspaksuus on 380 mm, josta eristeen osuus on 170 mm. Tällä rakenteella päästään u-arvoon 0,15, mikä vastaa jo hyvin matalaenergiaperiaatteita. Yksi huomionarvoinen asia on muuten myös se, että kun kyseessä on kivitalo, sisätilat ovat massan ansiosta tasalämpöiset ympäri vuoden: kesällä miellyttävän viileät, talvella mukavan lämpimät.

Ulkovaipan lisäksi keskeisiä asioita ovat muun muassa ilmanvaihto, jonka on oltava varustettu todella tehokkaalla lämmön talteenotolla. Vesikalusteet, valaistus ja kodinkoneet on nekin syytä valita matalaenergisyyden periaatteiden mukaisesti. Kaikkien ikkunoiden ja ovien on oltava hyvin lämpöä pitäviä ja niissä on kiinnitettävä erityistä huomiota puitteiden ja seinärakenteen väliseen liitokseen, josta pitää saada hyvin lämpöä pitävä.

Tiiveys on muutenkin koko ulkovaipan osalta asia, jonka täytyy olla kunnossa. Hallitsemattomat ilmavuodot aiheuttavat energian kulumisen harakoiden lämmittämiseen. Asia täytyy hoitaa joko ilmansulkukartongilla tai höyrynsulkumuovilla; kukin omien oppiensa ja mieltymystensä mukaisesti.

Esimerkkikohteemme taloihin asennetaan parhaillaan ikkunoita. Tänne on valittu u-arvoltaan 0,9 olevat ikkunat - normiarvohan on 1,4 tai pienempi. Asentaminen on tietysti aina tehtävä valmistajan ohjeiden mukaan. Eri valmistajien välillä on aika paljon eroja, joten niihin on tutustuttava huolellisesti (ja myös noudatettava niitä). Toinen meneillään oleva työ on yläpohjan lämmöneristäminen. Sinne puhalletaan villaa 500 mm.

Pientalopuolella käytetään laskuperusteena noin 140 m2 normitaloa ja kun kaikki otetaan huomioon - rakennetaan ulkovaippa ilmatiiviiksi, ainevahvuudet ovat riittävät ja ilmanvaihtolaitteisto hyvin lämpöä talteen ottava - lämmityskustannukset saadaan puristettua jopa 350 euroon vuodessa; kuukaudessa siis noin 30 euroon. Se ei todellakaan ole paljon keskikokoisen omakotitalon lämmittämisestä!

(JKA 17.3.2006)

Lue myös:

    Uusimmat