Lähipiiriläinen: Speden kanssa piti synkata

− Siinä sitten vain alettiin etsiä jostakin säestäjää. Pertistä oli myös hauskaa, kun missit lauloivat. Ja kyllä sille nauroi myös yleisötilaisuuksien yleisö, kun sellaisia 1960- ja 70-luvuilla järjestettiin.

Spede oli esteetikko, joka ei pitänyt lihavuudesta. Hänen mielestään se oli ihmisten oma vika. Itsekin hän oli ikuisella laihdutuskuurilla. Spede kuitenkin näki lihavuudessa myös huumoria ja kirjoitti monia koomisia rooleja vähän isommillekin näyttelijöille, etenkin elokuvissaan.

Omista naisasioistaan Spede ei töissä puhunut vaan piti yksityiselämänsä erillään työstään. Kulisseissa ei lirkuteltu.

− Pertti oli mustavalkoinen ihmissuhteissaan. Hän oli hauska ja hyvällä tavalla huolehtivainen, mutta ei seuraihminen − paremminkin erakko. Alkuaikoina muistan ajatelleeni, että hän on aika töykeä ihmisille, jotka tulivat taputtelemaan olalle. Pertti ei kestänyt sitä, että häntä pidettiin pelkkänä pellenä. Unohdettiin, että hän oli myös tunteva, fiksu ihminen.

Porukka piti komentaa töihin

Ohjelmien sisältö oli Spedelle tärkeämpi kuin visuaalisuus, mistä Pilkaman kanssa syntyi joskus kiivaitakin yhteenottoja. Näin jälkeenpäin Pilkama ajattelee, että Spede oli oikeassa. Sisältö on tärkeintä. Ei puomin näkyminen ruudussa niin paljon merkitse.

Alkuun Speden työt tehtiin Ylen kalustolla. Sitten MTV sai omat studiot, mutta käytettiin vielä Ylen tekniikkaa.

− Silloin kaikki oli lepsumpaa. Istuttiin usein tauoilla kahvilassa ja naurettiin hulluna. Jouduin komentamaan porukan töihin.

Työtahti kiristyi 1980-luvulla, kun Spede alkoi itse tuottaa ohjelmansa ja ostaa ohjelma-aikaa MTV:ltä. Hän oli tarkka raha-asioissa.

Lehtikuva/Ari OjalaCopyright: MTV Oyj/Lehtikuva, 2009

− Parasta oli silloin, kun onnistuttiin: sketsi toimi ja kaikki meni hyvin. Pertti oli aika impulsiivinen. Kahvilassa hän saattoi saada idean ja pomppi menemään saman tien. Ideoita hän kirjoitteli paperilautasille ja lapuille pienen pienellä tekstauskäsialallaan.

Studiolla oli vakiolavasteena olohuone, muut lavasteet ja rekvisiitta piti tilata etukäteen.

− Teimme vielä edellistä ohjelmaa, kun seuraavan lavasteet ja rekvisiitta täytyi jo tilata. Minä mietin olohuoneen lisäksi muitakin miljöitä, esimerkiksi lääkäri, lastenhuone tai kauppa, ja tilasin ne. Meillä oli 1970-luvulla vitsinä, että aina ensimmäisenä tilauksessa luki: pitkä musta palttoo.

− Pertti sitten soitti minulle, että tässä on taas tää tyhjä paperi, mitä oot tilannu. Sitten hän kirjoitti sketsit niihin.

Hanhenmaksapallerot

Monet muistavat sketseistä hanhenmaksapallerot, ja työryhmä sai niitä kerran maistaa. Spede tarjosi upean illallisen, kun oli saatu lehdistön kunniamaininta hauskimmalle ohjelmalle Montreux-kilpailussa.

− Tykkäsin Spedestä valtavasti. Hän oli monipuolinen ihminen. Spede Show'n uusi tuleminen 1980-luvulla oli hienoa aikaa.

Studio55/Birgitta Valonen