Työtehoseuran puhelinneuvonnassa selvitellään toistuvasti kylmäsäilytyslaitteiden käyntiääneen liittyviä kuluttajakysymyksiä. Uuden laitteen ääni saattaa oudokseltaan kummastuttaa, vaikka se ei olisikaan desibeleissä mitattuna sen kovempi kuin vanhassakaan laitteessa. Laitteesta voi kuulua mm. naksumista, kuplintaa, "pauketta" ja epäilyksiä herättävää puhkumista, jotka eivät yleensä merkitse toimintavikaa. Äänissä tapahtuneet muutokset johtuvat mm. kylmäaineissa tapahtuneesta kehityksestä. Laitteen tai merkin vaihtaminen toiseen ei useinkaan muuta tilannetta.
Naksahdukset, pärinä ja pauke
Kylmäsäilytyslaitteen termostaatti ohjaa kompressoria käynnistymään, kun laitteen sisäilma on lämmennyt ja edelleen pysähtymään, kun sisäilma on jäähtynyt valittuun lämpötilaan. Koneiston käynnistymisen ja pysähtymisen yhteydessä kuuluva naksahdus johtuu mekaanisesta termostaatista, joka toimii sitä useammin mitä enemmän laitetta käytetään. Naksahtava ääni ei ole merkki viasta, vaan on luontainen mekaaniselle termostaatille. Kylmäsäilytyslaite tärisee hieman aina, kun koneisto käynnistyy tai pysähtyy. Samassa yhteydessä kuuluva pärinä saattaa johtua siitä, että kompressorista lähtevät putket koskettavat toisiaan. Putkia voi varovasti taivuttaa erilleen toisistaan.
Koneiston käynnistyessä ja lämmetessä kuuluva pauke johtuu erikokoisten metalliosien erilaisesta lämpölaajenemisesta. Laajetessaan osat voivat joutua niin pieneen tilaan, että ne aiheuttavat pauketta koskettaessaan laajenemista haittaavia mekaanisia esineitä. Käyttäjän kannattaa tarkistaa, että ilmankierto laitteen ympärillä on esteetön ja käyttöympäristön lämpötila käyttöohjeen suositusten mukainen. Kompressorista kuuluva kolina tai vinkuminen saattavat johtua siitä, että jokin osa on irronnut kompressorin sisällä. Tällaisen vian korjaaminen kuuluu huoltoliikkeelle.
Korina, kupliminen ja puhina
Kylmäsäilytyslaitteen koneisto kierrättää kylmäainetta, jonka olomuotoa muutetaan kaasuksi ja taas uudelleen nesteeksi. Aine kiertää laitteen putkistossa, jossa sen virtausnopeus vaihtelee. Virtausnopeus vaikuttaa oleellisesti virtauksista aiheutuvaan ääneen. Melun kannalta pahin paikka on laitteen sisällä olevan, sisähalkaisijaltaan noin 1 mm olevan kapillaariputken ruiskutuspää. Pienikin heitto halkaisijamitassa nostaa virtausnopeutta, jonka kasvaessa alkaa kuulua korinaa. Korina voi vaimentua, kun laitteeseen lisätään elintarvikkeita. Kompressorin pysähdyttyä voi kuulua kuplivaa ääntä, joka johtuu paineen tasoittumisesta eli putkistossa olevan korkeampipaineisen nesteen sekoittumisesta alhaisempipaineiseen höyryyn. Puhina liittyy oletettavasti kylmäaineen olotilassa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Voimakkaimmillaan ääni kuuluu yleensä siinä vaiheessa, kun koneisto käynnistyy ja kylmäaine lähtee kiertämään.
Räminä
Räminä aiheutuu usein virheellisestä sijoituksesta. Huolimattomasti kaapistoon sijoitettu laite voi ottaa kiinni kaapiston seinämiin ja aiheuttaa voimakasta resonanssiääntä laitteen käydessä. Laite on asennettava vaakasuoraan, jotta sen osat eivät koneiston käydessä tärisisi toisiaan vasten. Kylmäsäilytyslaitteessa on tavallisesti ainakin kaksi säädettävää jalkaa. Jos laite sijoitetaan matolle tai puulattialle, pitää säätö suorittaa uudelleen jonkun ajan kuluttua, sillä pehmeä alusta saattaa painua. Pienikin asennonmuutos saattaa poistaa räminän.
Työtehoseuran melumittaustuloksia
Valmistaja voi ilmoittaa kylmäsäilytyslaitteen energiamerkinnässä laitteen äänitehotason, mutta merkintä ei ole pakollinen. Työtehoseuran tekemässä jääkaappi-pakastimien vertailututkimuksessa laitteiden äänitehotasot vaihtelivat välillä 38...45 dB (A). Hiljaisimman ja äänekkäimmän laitteen välinen ero oli lähes 8 desibeliä. Meluisuuteen vaikuttaa myös kompressorin käyntiäänen taajuussisältö sekä laitteen sijoituspaikka. Vapaaehtoisen, pohjoismaisen ympäristömerkinnän vaatimusten mukaan laitteen käytön aikainen melu ei saa ylittää 40 dB (A). Eurooppalaisessa kylmäsäilytyslaitteiden ekotuotemerkinnässä enimmäisarvo on 42 dB (A) (re 1 pW).
Tuotekehitykseltä odotetaan
Valmistajien mukaan uudet kylmäsäilytyslaitteet saattavat olla hieman äänekkäämpiä kuin vanhat. Yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi on arvioitu uusia kylmäaineita, jotka lainsäädäntöön nojaten jouduttiin ottamaan nopeassa tahdissa käyttöön 90-luvun puolessa välissä. Laitteen rakenteellisiin ominaisuuksiin ja koneistoon ei ehditty vaikuttamaan samassa aikataulussa, joten kokonaisvaltainen tuotekehitys on kesken. Vanhemmissa kylmälaitteissa käytettiin CFC-yhdisteitä eli freonia, joka vapautuessaan tuhoaa otsonikerrosta ja lisää kasvihuoneilmiötä. Uusissa kylmäsäilytyslaitteissa käytetään ympäristöystävällisempiä luonnonkaasuja.
Laitteiden pitää olla myös tulevaisuudessa hiljaisia, koska ne ovat toiminnassa jatkuvasti. On toivottavaa, että tuotekehitys ottaisi enemmän huomioon käyttäjien vaatimukset laitteiden äänitasoista. Kuluttajia kiinnostaa erityisesti pienten laitteiden melutaso, koska niitä käytetään pienissä talouksissa, joissa makuutilat ovat lähellä kylmäsäilytyslaitetta ja asunnossa oleskellaan paljon. Vaikuttaa siltä, että Suomessa laitteiden hiljaista käyntiääntä pidetään tärkeämpänä ominaisuutena kuin esim. Etelä-Euroopassa. Kotimaisen kylmäsäilytyslaitetuotannon vähentymisen myötä maahamme kuitenkin tuodaan entistä enemmän Euroopassa valmistettuja laitteita. Myös Amerikasta maahantuodaan ns. kylmäkeskuksia, joiden äänitasoksi ilmoitetaan jopa 50 dB (A).
Lähde: Työtehoseura