Kotikasvattamoista valuu yhä enemmän marihuanaa myös katukauppaan.
Rikoskomisario Pälvi Suokas Hämeen poliisilaitokselta sanoo, että kotimaassa kasvatettua kannabista on liikkunut katukaupassa merkittävästi noin viiden vuoden ajan.
– Kysyntä on aivan selkeästi kasvanut, jolloin myös tarjonta on lisääntynyt. Tällä hetkellä marihuanaa kannattaa kasvattaa suurissa määrissä.
Viime vuosien trendi onkin ollut, että kannabisviljelmien koot ovat kasvaneet ja varustetaso parantunut. Poliisiammattikorkeakoulun tilastojen mukaan viljelyyn liittyvien törkeiden huumausainerikosten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kun vuonna 2003 niitä tuli poliisin tietoon 18 kappaletta, oli niiden määrä vuonna 2012 106 kappaletta.
– Vuosittain paljastuu muutamia erittäin suuria, jopa teollista viljelyä muistuttavia kasvattamoja. Pienempiä, mutta silti satojen taimien kasvattamoja paljastuu Suomessa vuoden aikana useita, sanoo rikoskomisario Kari Pasanen keskusrikospoliisista.
Suurimmat yksiköt maaseudulla
Vaikka kotikasvatus keskittyy tilastojen valossa suurin kaupunkeihin, erityisesti opiskelukaupunkeihin, löydetään suurimpia kasvattamoja luonnollisesti maaseudulta.
– Tila on tyypillisesti kasvihuone tai jokin vanha kiinteistö, johon on rakennettu kasveille tarvittavat järjestelmät. Suuresta kasvattamostahan tulee muun muassa hajuhaittoja, joten ne on viljelijän näkökulmasta hyvä piilottaa pois ihmisten ilmoilta, Pasanen kertoo.
Vaikka suurin osa kasvattamoista löydetään muiden poliisitutkintojen yhteydessä, paljastuu niitä varotoimista huolimatta myös yleisövihjeiden perusteella. Vahvan hajun lisäksi epäilyksiä saattaa aiheuttaa esimerkiksi se, että valot palavat kasvattamoksi muutetussa rakennuksessa yötä päivää tai se, että hylätyksi luullun rakennuksen katto pysyy sulana talvipakkasillakin.
Vaikka kiinnijäämisriskit kaupungissa ovat suuremmat, on suurehkoja ammattimaisia kasvattamoja perustettu myös asumattomiin kerrostaloasuntoihin. Juuri riskien takia kasvattajat ovat esimerkiksi Päijät-Hämeessä turvautuneet bulvaaneihin.
– Sellainen ilmiö on nyt noussut tämän ja viime vuoden aikana pintaan, että kasvatusta tehdään jonkin toisen henkilön tiloissa. Esimerkiksi päihteiden väärinkäyttäjiä voidaan käyttää tällä tavalla hyväksi omien jälkien peittelyssä.
Historialliset marihuanamarkkinat
Ammattimaiseen kasvatukseen ei voi ajautua hetken mielijohteesta, vaan se vaatii suuria alkupanostuksia. Erilaisia tarvikkeita, kuten lamppuja sekä ilmanvaihto- ja kastelujärjestelmiä, on ostettava yleensä tuhansien eurojen arvosta.
– Tällainen rakentaminen vaatii jo huomattavia varoja verrattuna siihen, että kasvatus olisi harrastustoimintaa, puuhastelua jonkin kasvulampun kanssa, Suokas vertaa.
Kun rahaa palaa lisäksi sähköön, veteen ja mahdollisesti viljelystilan vuokraan, yritetään tuottoja saada jatkuvasti paremmiksi kasveja jalostamalla ja viljelytekniikkaa parantamalla. Suokkaan mielestä kasvien tuotot arvioidaankin tuomiota mitatessa usein alakanttiin.
– Osa kasveista on nimenomaan jo kehittynyt sillä tavalla, että niistä sato-odotus on huomattavasti suurempi kuin nykyoikeuskäytännön mukainen 25 grammaa.
Sato-odotus tarkoittaa, että yhdestä kannabiskasvista lasketaan saatavan 25 grammaa käyttövalmista huumetta. Suokkaan mukaan joissain Hämeen poliisin tutkimissa tapauksissa jopa 100-200 gramman sato-odotus kasvilta olisi ollut oikeampi arvio.
Kannabiksen hinta katukaupassa on vakiintunut 15-20 euroon grammalta. Hinta on pysynyt korkeana siitäkin huolimatta, että marihuanaa on ammattikasvatuksen ja vilkkaan maahantuonnin takia Suomen markkinoilla historiallisen paljon.
– Marihuanatakavarikot ovat kasvaneet ja vieneet tilaa perinteisiltä hasistakavarikoilta. Markkinoilla on tavaraa reilusti, eikä valtakunnasta varmasti löydy paikkaa, jossa ei marihuanaan voisi törmätä, krp:n Pasanen sanoo.
