Kärjistyneen pakolaistilanteen yhteydessä monia keksittyjä asioita on esitetty totuuksina. Näiden työkalujen avulla kuka tahansa voi selvittää, milloin kuva on sitä, mitä väittää olevansa.
Tunteisiin vetoavista uutisaiheista leviää usein faktatiedon lisäksi myös väärennettyjä kuvia ja artikkeleita, joiden tarkoituksena on kiihdyttää vastakkainasetteluja tiedon levittämisen sijaan.
Yksi tunnetuimmista esimerkeistä viime viikoilta on kuva, jossa kaksi miestä heiluttaa Isis-lippuja poliisien rauhoitellessa tilannetta. Kuva on levinnyt nopeasti sosiaalisessa mediassa ja sitä on jaettu yli 300 000 kertaa. Jotkut mediat jopa uutisoivat ”vuotaneesta kuvasta”, joka on näyttävinään totuuden pakolaiskriisitä.
Väitettiin, että kuvan miehet ovat syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Todellisuudessa kuva on kolme vuotta vanha eikä sillä ole mitään tekemistä pakolaiskriisin kanssa.
Siitä, että kuva on esitetty väärässä kontekstissa, uutisoivat esimerkiksi Vice, Independent ja Mirror. Mutta kun kuva kerran alkoi levitä, vaikeita uskomuksia oli enää vaikea korjata.
Oxfordin yliopiston tutkija Pete Brown listaa teknologiajulkaisu Gizmodon artikkelissa kuusi työkalua, joiden avulla on mahdollista varmistaa heti, onko kuva aito – ennen väärien uskomusten leviämistä.
Käänteinen kuvahaku
Suurilla hakukoneilla on käytössään käänteinen kuvahaku, jossa hakuja on mahdollista tehdä kuvan perusteella. Kun kuvan hakee esimerkiksi Googlella ja klikkaa auki, kuvan kokotietojen vieressä on linkki: ”hae kuvan perusteella.” Sen avulla on mahdollista etsiä, missä yhteydessä yksittäistä kuvaa on käytetty.