Kuva: Näin läheltä venäläislaiva ohitti Arandan

Merentutkimusalus Arandan häiritseminen saattoi johtua Venäjän meneillään olleista sukellusvenetesteistä.

Näin päättelee Suomenlahden meripuolustusalueen komentaja Markus Aarnio tapahtumapaikan perusteella. Aarnio ei ole vielä nähnyt tapaukseen liittyviä raportteja.  

-Ensimmäisissä koeajoissa on tiukat turvallisuusmääräykset pintaliikenteen suhteen, Aarnio kertoo.  

Venäjän laivasto häiritsi kahdesti Suomen ympäristökeskuksen omistaman Arandan liikkumista kansainvälisillä vesialueilla elo- ja syyskuussa. Ympäristökeskuksen mukaan molemmat tapaukset sattuivat Gotlannin itäpuolella.  

Myöskään Ympäristökeskus ei usko tapausten liittyvän merentutkimukseen.  

-Tuskin se ainakaan Arandasta johtui, pääjohtaja Lea Kauppi sanoo..  

Kaupin mukaan myöskään Nord Stream -kaasuputkella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Sotalaiva ajoi kohti

Ympäristökeskuksen mukaan ensimmäinen tapaus oli elokuun alussa ja toinen syyskuun alussa. Venäjän laivasto pyrki molemmilla kerroilla estämään tutkimusmatkalla olleen Arandan pääsyn näytteenottopisteelle.  

Ensimmäisellä kerralla venäläinen sotalaiva kehotti kahdesti radion välityksellä Arandaa muuttamaan kurssia. Ensin Aranda totteli, mutta toisella kerralla se ilmoitti pysähtyvänsä tutkimuspisteelle. Arandan miehistö havaitsi paikalla myös pinta-ajossa olleen sukellusveneen.  

Toisella kerralla venäläinen helikopteri lähestyi ensin Arandaa. Sen jälkeen sotalaiva otti kurssin suoraan Arandan perää kohti. Lopulta sotalaiva ajoi hyvin läheltä ohi. Arandalla olleet kokivat tilanteen uhkaavaksi.  

Laivoilla ei ole etuoikeuksia kansainvälisillä vesillä 

Kansainvälisillä vesillä kaikki laivat ovat yhdenvertaisia.  

-Isommilla laivoilla ei ole enempää oikeuksia kuin pienemmillä, sanoo komentajakapteeni Mikko Simola Suomenlahden merivartiostosta.  

Laiva voi kuitenkin kehottaa toista alusta muuttamaan kurssiaan, jos siihen on perusteltu, esimerkiksi turvallisuuteen liittyvä, syy.  

-Näissä tapauksissa useimmiten suurempi laiva ottaa pienempään radioteitse yhteyden ja pyytää muuttamaan suuntaa, Simola sanoo.

Mitä isommasta laivasta on kyse, sitä vaikeampaa sitä on kääntää tai pysäyttää, joten yleensä pienempi alus tekee muutokset.  

Kansainvälisillä vesillä pääsääntö on, että toista alusta ei myöskään saa häiritä tai pysäyttää. Vasta lähempänä rantaa sille voi olla perusteita.  

-Uloimmillaan rantaviivasta katsottuna olevalta talousvyöhykkeeltä alkaen valtio voi estää toisen valtion aluksen liikkumisen tai toiminnan, jos on syytä epäillä, että toinen valtio yrittää esimerkiksi hyödyntää rantavaltion luonnonvaroja.  

Simola korostaa, että kommentoi merenkulun sääntöjä yleisellä tasolla eikä ota kantaa tutkimusalus Arandan tapaukseen

Lue myös:

    Uusimmat