Melkeinpä Suomen keskellä sijaitsevaa sisämaan kaupunkia ei äkkiseltään uskaltasi sanoa merenrantakaupungiksi – sellaiseksi kuitenkin syntyperäinen kuopiolainen, media-alan yrittäjä Vesa Toivanen, omaa kotikaupunkiaan kuvailee:
– Kuopio on merenrantakaupunki, ihan suoraan sanottuna. Vuodesta 1856 meillä on ollut laivayhteys kaikille maailman merille, kun Saimaan kanava valmistui. Sen takia meillä on tuossa Kuopion matkustajasatamassa vanhat tullimakasiinit.
Makasiinit ovat nykyään muun muassa ravintolakäytössä. Puhdasveriseksi merenrantakaupungiksi ei Kuopiota uskalla kuvailla - Saimaan kanavan yhteydestä huolimatta - sillä ympäröivät vesistöjen vedet ovat makeita sisävesiä.
Vettä kuitenkin riittää, sillä peräti kolmannes kaupungin pinta-alasta on veden peitossa. Kaupungin omistuksessa on 8500 hehtaaria vesialueita Etelä- ja Pohjois-Kallavedellä. Sen lisäksi Kuopionniemen alueella on useita pienempiä lampia.
Vesistöt reunustavat kaupungin keskustaa ja matkustajaliikenteessä sukkuloivat erilaiset alukset kesäisin: yhteyksiä on muun muassa Heinävedelle ja Savonlinnaan.
"Talviurheilukeskuksena miljoona kertaa parempi kuin Lahti"
Jos merenrantakaupunkikuvaus yllätti, niin uutena tietona voi tulla myös se, että Kuopio on myös Suomen alppihiihdon keskus – ainakin jos samaista kuopiolaisaktiivia on uskominen:
– Erkki J. Penttilä toi aikoinaan Kanadasta pujottelun [Suomeen] ja se aloitettiin Puijolla. Syöksylaskulegenda Kalevi "Häkä" Häkkinen mainitsee aina, että Puijolta se kaikki alkoi ja sieltä hän sai kipinän, Toivonen kertoo.
Vanhana urheilumiehenä Toivanen korostaa Puijon merkitystä myös suomalaiselle maastohiihdolle:
– Kun ennen vanhaan hiihdettiin kilpaa, niin hiihdettiin tasamaalla, pelloilla tai jäällä. Mutta Kuopiossa ja Puijon maastossa järjestettiin ensimmäiset viralliset murtomaahiihtokilpailut koko Skandinaviassa. Eli täällä mentiin ensimmäistä kertaa mäkiin ja metsiin. Talviurheilukeskuksena tämähän on miljoona kertaa parempi kuin Lahti, Toivonen summaa.