Kuolleisuus Suomessa korkeammalla kuin 35 vuoteen – koronarajoituksilla on ollut ristiriitainen vaikutus, sanoo THL:n tutkimusprofessori

9:39
Katso Koskisen ja Lindénin kommentit videolta.

Vuonna 2021 Suomessa kuoli yhteensä yli 2 000 ihmistä enemmän kuin vuonna 2020. Korona on yksi merkittävä tekijä kuolleisuuden lisääntymiselle.

Tilastokeskus julkaisi viime viikon perjantaina tuoreita kuolleisuuslukuja, joiden perusteella kuolleiden määrän kasvu oli Suomessa vuonna 2021 suurinta 35 vuoteen. Suurin muutos oli iäkkäimpien ihmisten kohdalla. Tilastokeskuksen mukaan yli 85-vuotiaiden joukossa kuolleita oli marras-joulukuussa jopa yli 15 prosenttia enemmän kuin vuosina 2017–2020 keskimäärin.

THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskisen mukaan kasvaneeseen kuolleisuuteen on kaksi syytä: Suurien ikäluokkien väestön ikääntyminen sekä koronavirus. Hän sanoo, ettei liikaa kiinnittäisi huomiota kuolleisuuslukuihin.

– Se on monessa mielessä karkea mittari.

Koskinen kuitenkin huomauttaa, että koronan aikana on tullut muutoksia vastasyntyneen elinajanodotteelle.

– Ennen vuotta 2019 oli pientä elinajanodotteen kasvua, joka on nyt koronakaudella pysähtynyt. On hyvin ilmeistä, että tämä liittyy koronan lisäämään kuolleisuuteen.

Suomessa runsaat 3 600 ihmistä on kuollut koronaan. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoo, ettei merkittävästi lisääntynyt kuolleisuus pelkästään koronalla selity.

– Siinähän on aina vuosivaihtelua, eikä se ole suoraviivaista, mutta nyt hyppäys korkeamman kuolleisuuden suuntaan oli niin merkittävä, että se hätkähdytti, ministeri toteaa.

Lindén sanoo, että kuolleisuuden syyt on selvitettävä.

– Kestää aina jonkin aikaa, ainakin ensi vuoden puolelle, ennen kuin saamme tarkan analyysin eli kuolinsyyt.

Hänen mukaansa täytyy katsoa ainakin vuoteen 2025 saakka, jotta koronan vaikutukset kuolleisuuden kehittymiseen voidaan todella havaita.

Rajoituksien ristiriitainen vaikutus

Koskinen toteaa, että edessä saattaa olla kompensatorinen elinajan pitenemisjakso, sillä korona on aikaistanut joidenkin iäkkäiden ihmisten kuolemaa. Hän pohtii myös, että korona-ajan rajoitustoimenpiteillä on ollut vaikutuksia kumpaankin suuntaan kuolleisuuden kannalta.

– Rajoitustoimilla on pyritty vähentämään iäkkäiden ja riskiryhmään kuuluvien kuolemanvaaraa, ja verrattaen siinä on onnistuttu. Mutta voihan se hyvin olla, että rajoitustoimet ovat muita reittejä lisänneet kuolemanvaaraa, jos iäkkäämmät ihmiset eivät ole päässeet liikkumaan ja kunto on rapissut.

Koskinen arvioi, että tiukkojen rajoitustoimien hyötyjä ja haittoja kuolleisuuden suhteen päästään arvioimaan parin vuoden päästä.

– Tietysti jotkin koronan ja rajoitustoimien seurannaisvaikutukset saattavat ilmestyä vasta hyvinkin pitkän viiveen jälkeen.

Hän kuvaa koronarajoituspäätöksiä vaakakuppien asetelmaksi.

– Toisaalta on ehkä aiheutettu terveyspulmia ja kuolemia rajoituksilla, mutta ne samat rajoitukset ovat myös suojelleetkin elämää. 



Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja