Asuntojen kuntotarkastus on toimiala, joka ei vaadi minkäänlaista koulutusta. Periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä kuntotarkastajaksi.
- Kuntotarkastajan koulutusjärjestelmä on olemassa, mutta kenenkään ei ole pakko sitä pätevyyttä hakea. Ja vaikka pätevyyttä hakisikin, mikään laki ei pakota noudattamaan kuntotarkastusohjeita, kertoo rakennusmestari Tapio Kemoff, joka toimii myös Keskuskauppakamarin hyväksymänä HTT-tavarantarkastajana. Työnsä puolesta Kemoff toimii teknisenä asiantuntijana asuntokauppojen riitatapauksissa.
Kuntotarkastusta koskevassa lainsäädännössä on selkeä aukko. Vaikka kuntotarkastusraportissa olisi vakavia virheitä ja puutteita, ei kuntotarkastajaa voida syyttää juuri mistään, kertoo Kemoff.
- Jos kuntotarkastaja ei lupaa noudattavansa mitään standardeja, mistä häntä voisi syyttää? Yleensä voi saada ainoastaan sen kuntotarkastajalle maksetun summan takaisin.
Kiireessä ei pidä asuntoa ostaa
Purkukuntoiseksi osoittautuneen talon hankkinutta ei kuntotarkastusrahojen takaisin saaminen kuitenkaan paljon lämmitä. Kuntotarkastaja ei luonnollisestikaan ole vastuussa asunnolle aiheutuneista vahingoista, sillä hän ei ole niitä aiheuttanut. Asia on myyjän ja ostajan välinen, ja useimmiten vastuu kaatuu ostajan niskoille.