Kuntotarkastaja ei tarvitse mitään koulutusta

- Kuntotarkastajan koulutusjärjestelmä on olemassa, mutta kenenkään ei ole pakko sitä pätevyyttä hakea. Ja vaikka pätevyyttä hakisikin, mikään laki ei pakota noudattamaan kuntotarkastusohjeita, kertoo rakennusmestari Tapio Kemoff, joka toimii myös Keskuskauppakamarin hyväksymänä HTT-tavarantarkastajana. Työnsä puolesta Kemoff toimii teknisenä asiantuntijana asuntokauppojen riitatapauksissa.

Kuntotarkastusta koskevassa lainsäädännössä on selkeä aukko. Vaikka kuntotarkastusraportissa olisi vakavia virheitä ja puutteita, ei kuntotarkastajaa voida syyttää juuri mistään, kertoo Kemoff.

- Jos kuntotarkastaja ei lupaa noudattavansa mitään standardeja, mistä häntä voisi syyttää? Yleensä voi saada ainoastaan sen kuntotarkastajalle maksetun summan takaisin.

Kiireessä ei pidä asuntoa ostaa

Purkukuntoiseksi osoittautuneen talon hankkinutta ei kuntotarkastusrahojen takaisin saaminen kuitenkaan paljon lämmitä. Kuntotarkastaja ei luonnollisestikaan ole vastuussa asunnolle aiheutuneista vahingoista, sillä hän ei ole niitä aiheuttanut. Asia on myyjän ja ostajan välinen, ja useimmiten vastuu kaatuu ostajan niskoille.

- Asunnonvälittäjän en ole koskaan nähnyt joutuvan myydyn asunnon kunnosta vastuuseen, Kemoff kertoo.

Kemoffin mukaan heikot kuntotarkastusraportit johtuvat usein ammattitaidottomuudesta, kiireestä ja asunnonvälittäjän vaatimuksista. Asuntovälittäjä saattaa vaihtaa kuntotarkastajaa, mikäli liian suorasanainen raportti on pelottanut ostajan matkoihinsa.

Kemoff kehottaakin ostajaa tutkituttamaan talonsa huolella ja varmistumaan sen todellisesta kunnosta erityisen hyvin. Kiire kannattaa unohtaa, vaikka asunnonvälittäjä painostaisikin.

- Mikäli kuntotarkastaja sanoo, että lisätutkimuksia pitäisi tehdä, niin ne kannattaa ehdottomasti teettää.