Sunnuntaina huipentuvissa kuntavaaleissa on 94 kunnassa ehdokkaana valitsijayhdistyksen ehdokas. Yhteensä heitä on ehdolla 129 henkilöä.
MTV:n Uutisaamussa vieraillut Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että valitsijayhdistyksen kautta ehdolle lähteminen on ainoa vaihtoehto, jos ei halua asettua ehdolle jonkin puolueen kautta.
– Kuntalaiset ovat yhä vähemmän kiinnostuneita kuntapolitiikasta tai puoluepolitiikasta, mutta halutaan vaikuttaa kunnan asioihin.
Lue myös: Puolueiden ulkopuolisten ehdokkaiden määrä kasvoi huimasti – Kruunupyyssä kolmannes valtuustosta on jo nyt itsenäisen ryhmän hallussa: "Ei puoluetausta, vaan asiat"
– Jos ei haluta lähteä minkään puolueen listoille, on ihan varteenotettava vaihtoehto perustaa valitsijayhdistys ja lähteä sitoutumattomana ehdokkaana vaaleihin.
Osa valtuutetuista saattaa myös loikata puolueesta valitsijayhdistykseen vaalien välissä tai jopa kesken valtuustokauden. Pekola-Sjöblomin mukaan syitä voi olla monenlaisia.
– Ensinnäkin tunne siitä, ettei saa omaa agendaa läpi, puolueen arvot eivät enää vastaa omaa näkemystä tai esimerkiksi ei ole saanut haluamaansa luottamushenkilöpaikkaa. Kunnassa saattaa olla henkilöristiriitoja ja usein aika vaikeita päätöksentekotilanteita tai kysymyksiä liittyen esimerkiksi kouluverkkoasioihin tai tuulivoima-asioihin, missä valtuutettu voi kokea, että hän ei voi olla samalla linjalla kuin puolue.
Katso yllä oleva video: Miksi moni loikkaa perussuomalaisista valitsijayhdistyksiin?
Valitsijayhdistyksen ehdokkaan voi olla vaikea päästä läpi
Valitsijayhdistyksessä ehdokas kerää itselleen tietyn määrän kannattajia ja perustaa valitsijayhdistyksen. Yleensä siihen vaaditaan vähintään 10 kannattajaa, mutta pienemmissä kunnissa on poikkeuksia.
– Ihan pienimmissä kunnissa riittää 3–5 henkilöä, jotka kannattavat sinua ehdokkaaksi.
Lue myös: Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä nousussa, nuorten ehdokkaiden osuus pienempi kuin edellisvaaleissa – PS harppasi ehdokasmäärässä SDP:n ohi
Valitsijayhdistyksen kannattajien ei kuitenkaan tarvitse lopulta äänestää valitsijayhdistyksen ehdokasta.
Pekola-Sjöblomin mukaan valitsijayhdistyksen ehdokkaan voi olla vaikeaa päästä läpi vaaleissa, koska Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa.
– On aika tavallista, että yksittäiset valitsijayhdistykset muodostavat yhteislistan, jolloin lisätään mahdollisuutta päästä läpi vaaleissa.
Katso koko haastattelu alla olevalta videolta! Siinä Marianne Pekola-Sjöblom muun muassa kertoo, millaisten tavoitteiden ympärille valitsijayhdistyksiä yleensä perustetaan!
6:04
Vaali-iltana 13.6. MTV Uutiset seuraa kuntavaalien ääntenlaskennan etenemistä sekä televisiossa että digitaalisten palvelujen puolella seuraavasti:
Sunnuntai 13.6.MTV:n kuntavaalien tulospalvelu aukeaa vaali-iltana kello 20 osoitteessa. Siihen saakka tulospalvelusivulta pääsee lukemaan kaikki kuntavaaleihin liittyvät uutiset. MTV Uutiset Live seuraa vaalipäivän tapahtumia useissa eri lähetyksissä osoitteissa mtv.fi ja mtvuutiset.fi. Tulosilta kello 19.30–23.05 Illan isäntänä toimii toimittaja Jaakko Loikkanen ja analyysistä vastaavat MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki sekä asiantuntija Kimmo Grönlund. Lähetyksessä seurataan tuloslaskelmaa reaaliajassa ja kierretään puolueiden vaalivalvojaisissa. Noin kello 21 eduskuntapuolueiden ja pienpuolueiden puheenjohtajat saapuvat lähetykseen keskustelemaan vaalituloksesta. Tulosiltaa voi seurata suorana MTV3-kanavalla sekä verkossa osoitteissa mtv.fi ja mtvuutiset.fi. Mtv.fi-palvelussa ohjelman voi katsoa myös myöhemmin. Vaalisohva kello 19.30–22 Vaalipäivänä järjestetään myös Vaalisohva-lähetys, jossa Timo Soini, Sirkka-Liisa Anttila ja Liisa Jaakonsaari seuraavat ääntenlaskentaa MTV uutisten sohvilta ja keskustelevat paitsi tuloksista myös itse ohjelmasta. |