Suomen mäkihypyn kärki on kauden alkumetreillä kovin kapea. Klingenthalissa paras meikäläinen, Lauri Asikainen oli nippanappa 30 parhaan joukossa.
Rukalla yritettiin hypätä, mutta kisa vesittyi kesken kaiken. Tynkäkisakin ehti osoittaa sen, miten hukassa mäkimaajoukkueen kundit ovat verrattuna maailman huippuihin. Isojen otsikoiden mies Harri Olli taitaa olla kovakuntoisin kotkamme, kun mäkisirkus kokoontuu viikonlopulla Lillehammerissa. Kaukana kärjestä on silti Ollikin.
Janne Ahosen tekeminen on täysin sekaisin. Sairastelun syytä tai ei, Kuningaskotka ei edes lähde Norjan kisaviikonloppuun mukaan. Ahosen perustekeminenkin on tällä hetkellä hukassa. Mikä lienee konkarin pasmat sekoittanut, monien mäkipiireihin kuuluvien mukaan kyseessä on vääränlainen harjoittelu. Ahosen kohdalla hyppyvireen löytymisestä on toivoa, miehellä on sen verran kokemusta hyppypuvun sisällä, että hän pystyy virheet myös korjaamaan.
Eipä käy kateeksi päävalmentaja Jani Klingaa. Huippumiehet ovat vähissä, rahakirstu lienee vähintäänkin tiukoilla, kenttäväki (lue: valmentajat) keskittyy lähinnä nahistelemaan keskenään ja kotikisat 2017 lähestyvät kovalla vauhdilla. Lahdessa pitäisi jo pärjätä.
Toni Niemisen ohje tiukassa tilanteessa on: Aivot narikkaan, turha hifistely pois ja perustekeminen kunniaan. Varmasti hyviä ohjeita. Kausi on vasta nuori, se ei ole vielä menetetty.
Ilonaiheita kotimaisessa mäkihypyssä ovat nuoret miehet. Muun muassa nimet Alamommo, Kytösaho, Valta ja Vänskä ovat isoja lupauksia. Jonkun pitäisi ohjata nuoret miehet nyt oikeassa ohjenuorassa kansalliselta tasolta kansainväliselle tasolle.
teevee