Ilman kovan tason rutinoituneita NHL-pelaajia Suomi ei pysty voittamaan mitaleita MM-kisoissa. Kun kovia kansainvälisiä turnauspelejä ratkaistaan kerrasta poikki –menetelmällä, Euroopan sarjoissa pelaavien kovuus ja taso ei yksinkertaisesti riitä. Vastassa on niin kovia pelimiehiä.
Sunnuntaina päättyneissä MM-kisoissa Leijonat pelasi kolme ”ratkaisupeliä”: puolivälierän, välierän ja pronssipelin. Kahdessa näistä peleistä Suomen parhaita olivat Lauri Korpikoski ja Mikael Granlund, NHL-miehiä molemmat.
Kun Tre Kronor ja Leijonat tappelivat lauantain välierässä finaalipaikasta, heiluttivat tahtipuikkoa Ruotsin kokeneet NHL-ammattilaiset. Sedin, Sedin ja Eriksson tekivät maalit, Enroth sulki maalinsa ja Tallinder oli päällikkö puolustuksessa. Nämä miehet kyykyttivät Suomen ja veivät länsinaapurin finaaliin ja maailmanmestaruuteen.
Kun Suomi viimeksi menestyi, oli Bratislavan joukkue koottu pääasiassa Euroopan sarjojen pelimiehistä. Mutta, mutta. Joukkueen johtavat pelaajat tulivat silloinkin NHL:stä, Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu olivat mestaruuden tärkeimmät pelaajat. Petri Vehasen ohella.
Leijonat tarvitsee joka ikiseen MM-turnaukseen kokeneita tähtiään: mielellään 3-5 huippupelaajaa NHL:stä. Jostain ihmeellisestä syystä NHL-vastaista ilmapiiriä pelaajavalintojen suhteen on ollut joka kevät ilmassa. Ehkä tämä turnaus muuttaa äänensävyjä.
Kotikisoista vielä. Leijonat ylitti itsensä kaikilla osa-alueilla. Neljäs sija on tuolta pelaajanipulta ehdottomasti hyvä, jopa erinomainen suoritus. Ryhmän rajat tulivat yksinkertaisesti Ruotsi-pelissä vastaan.
Erikoismaininta menee Petri Kontiolalle, kerta kaikkiaan upea turnaus sentteriltä.