Kun muut lähtevät laskettelemaan, vähävaraisten perheiden lapset pompottelevat palloa liikuntasalissa – oikeusasiamies puuttui koulujen käytäntöön

Vaikka perusopetus on laissa taattu kaikille maksuttomaksi on joissain kouluissa käytäntönä, että esimerkiksi koulun liikuntapäivän sisältö määräytyy sen mukaan, ovatko perheet valinneet maksullisen vai maksuttoman vaihtoehdon. Perheiltä on myös pyydetty rahaa koulun retkeä varten.

Eduskunnan oikeusasiamies sai viime vuonna useita kanteluja, joissa arvosteltiin koulujen maksullista toimintaa.

Maksua vastaan pääsi reissuun, muut jäivät koululle

Eräs kantelija oli huolissaan siitä, että hänen kotikaupunkinsa peruskoulussa ulkoliikuntapäivän sisältö määräytyi oppilaalle sen mukaan, oliko perhe valinnut maksullisen vai maksuttoman vaihtoehdon.

Noin 30 euron maksua vastaan oppilaalla oli mahdollisuus lähteä ratsastamaan tai laskettelemaan. Muita vaihtoehtoja olivat kahden euron kyyti pilkille, hiihtämään tai luistelemaan. Täysin ilmainen liikunta järjestettiin koululla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että köyhistä perheistä tulevat lapset jäävät liikuntasaliin pompottelemaan palloa, kun muut lähtevät koulun ulkopuolelle aktiviteetteihin.

Kantelijan mielestä tällaiset kouluissa järjestettävät osin maksulliset liikunta- ja teemapäivät asettavat vähävaraiset lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan ja loukkaavat oikeutta maksuttomaan perusopetukseen.

Perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen totesi kolmessa kanteluratkaisussaan, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen.

Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaisesti ilman lisämaksuja osallistua opetukseen.

Kaupungin selvityksissä ja osin myös Opetushallituksen lausunnossa oppilailta tai huoltajilta perittäviä maksuja on pidetty mahdollisina, mikäli olemassa on myös maksuton vaihtoehto.

Pölönen pitää tätä näkemystä varsin ongelmallisena oppilaiden yhdenvertaisuuden ja perusopetuksen maksuttomuuden näkökulmasta:

– Totean edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön tavoin, että esimerkiksi retkien ja liikuntapäivien järjestäminen siten, että tarjolla olisi myös maksuton vaihtoehto, tosiasiallisesti jakaa oppilaat niihin, joilla on mahdollisuus maksaa osallistumisesta ja niihin, joilla tätä mahdollisuutta ei ole, kertoo oikeusasiamies Pölönen ratkaisussaan.

– Tällainen toiminta ei toteuta perusopetuksen maksuttomuutta eikä myöskään oppilaiden mahdollisuuksia osallistua opetukseen yhdenvertaisesti, perustelut jatkuvat.

Kunnilla on opetuksen järjestäjänä velvollisuus olla luomatta näennäisesti yhdenvertaisia käytäntöjä, jotka tosiasiallisesti lisäävät epätasa-arvoa.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Ongelmana koulujen luomat käytännöt

Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen lainsäädännön valossa.

Ongelma ei siten ole lainsäädännössä tai lain nojalla annetuissa ohjeissa, vaan joidenkin koulujen luomissa käytännöissä.

Oikeusasiamies totesi, että opetuksen järjestäjän tulee osoittaa riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen myös koulun ulkopuolella.

Jos oppilaiden huoltajat vapaaehtoisesti osallistuvat varojen keräämiseen, tulee ne käyttää kaikkien oppilaiden hyväksi.

Lähde: Eduskuskunnan oikeusasiamies

Lue myös: Annan päälle syljettiin koulussa ja häntä hakattiin: "Tulee kyyneleet silmiin, kun muistelen, kuinka elämäniloinen tyttö olin ennen kuin se murennettiin"