Ukrainassa lapset ovat joutuneet sopeutumaan elämään jatkuvassa poikkeustilassa.
Kun olen yksin kotona ja kuulen ilmahälytyksen, se tuntuu pelottavalta ja inhottavalta. Silloin yleensä suljen huoneeni oven ja menen sänkyyn lelujeni kanssa. Silloin minua ei pelota niin paljoa.
- Solomia Karanda, 8 vuotta
Kolme vuotta kestänyt sota on jättänyt syvän haavan kaikkiin ukrainalaisiin, mutta etenkin lapsiin.
– Lapset ovat menettäneet lapsuutensa, kuvailee Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Päiväkodeissa ja kouluissa on totuttu siihen, että kesken päivän joudutaan hakeutumaan suojaan. Unicef arvioi, että joka viides lapsi on menettänyt sodassa läheisen sukulaisen tai ystävän.
Jatkuvassa poikkeustilassa eläminen näkyy psyykkisinä ja fyysisinä oireina.
– Monissa lapsissa näkyy jo selkeästi ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, vetäytyneenisyyttä, kuvailee Haaranen.
– Rajujakin reaktioita, eli vapinaa, jota he eivät pysty kontrolloimaan tai sitten puhekyvyn menetystä – eli lapset ovat kokeneet ja nähneet hyvinkin traumaattisia kokemuksia.
Meillä on keittiössä paksut seinät. Sinne me piiloudumme. Sanon siskolleni: Masha, pommit lentävät. Peittelen hänet peittoihin ja tyynyihin, ja makaamme sylikkäin.
- Nikita Bondarenko, 8 vuotta
Välittömän väkivallan uhan lisäksi perheitä uhkaa köyhyys. Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia ukrainalaisista perheistä kokee taloudellista ahdinkoa.
Haarasen mukaan tällä hetkellä suurin heidän toimittamansa apu on käteisavustusta, koska silloin perheet pystyvät käyttämään avun juuri heidän tilanteeseensa sopivasti.
Järjestöjen arvion mukaan 1,9 miljoonaa ukrainalaislasta on tänä vuonna akuutin humanitaarisen avun tarpeessa.
12:59
Tällä hetkellä järjestöt toimittavat muun muassa materiaaliapua, kuten lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita, mutta myös kunnostavat pommi- ja sirpalesuojilla varustettuja kouluja, mikä on nykyään koulujen perusvaatimus Ukrainassa.
Pelastakaa Lapset myös tekee lastensuojelutyötä ja muun muassa etsii sijaisperheitä huoltajistaan eroon joutuneille lapsille.
YK on vahvistanut yli 2 500 lapsen kuolleen tai loukkaantuneen Ukrainan sodan aikana, todellisuudessa luku on vieläkin suurempi
Yli 1 600 koulurakennusta ja lähes 790 terveyskeskusta tai sairaalaa on vahingoittunut tai tuhoutunut
Teini-ikäisistä kolmannes kertoo tuntevansa olonsa surulliseksi ja toivottomaksi
Joka viides lapsi on menettänyt kolmen vuoden aikana läheisen sukulaisen tai ystävän
Lähteet: Unicef ja Pelastakaa Lapset
Haarasen mukaan sodan keskellä kasvaneille lapsille tärkeintä on luoda turvallisuuden tunnetta ja antaa mahdollisuudet niin lähelle normaaliin elämään kuin se on mahdollista.
Mutta vaikka sota loppuisi tähän paikkaan, lapset tulevat vaatimaan vahvaa tukea myös jatkossa. Yhteiskunnan tulee panostaa mielenterveystyöhön ja sosiaalipalveluihin, mutta myös lapsuuden peruspilareihin eli kouluihin.
– Satsataan nyt siihen, että peruspalvelut saadaan mahdollisimman nopeasti rakennettua kuntoon – koulu on paikka, jossa lapset myös voi purkaa niitä traumoja.
Turvaa onkin yritetty luoda myös ohjusiskujen keskelle. Metrotunneleihin ja pommisuojiin on rakennettu lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voisivat tuntea itsensä turvalliseksi ilmahälytyksenkin aikana.
Kuten kaikki lapset ympäri maailmaa, ukrainalaislapset kaipaavat normaalia arkea ja luotettavia aikuisia.
– Lapsille yksi perusedellytyksistä on, että he saavat olla lapsia.