Kun huumediileriasukas terrorisoi, naapuruston piina voi kestää jopa vuoden

– Se, että meillä on tällainen riippumaton tuomioistuinkäsittely, missä asiat pitää selvittää ja todistaa, on oikeusturvan kannalta tärkeää, kertoo Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola.

Vuokrasopimuksen voi purkaa tai irtisanoa

Irtisanominen:

- Osapuolet ovat pääosin noudattaneet sopimusehtoja, mutta sopimus halutaan irtisanoa

- Määräaikaisen sopimuksen irtisanominen erittäin poikkeuksellista

- Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa sekä vuokralainen (irtisanomisaika 1 kuukausi) että vuokranantaja (irtisanomisaika 3 kk, jos sopimus voimassa alle vuoden, sen jälkeen 6 kk)

- Vuokranantajalla oltava syy irtisanomiselle, irtisanomista esittävän vuokralaisen ei puolestaan tarvitse kertoa syytä

- Tyypillisiä syitä: Remontti, asunnon myynti, viivästykset vuokranmaksussa

Sopimuksen purkaminen:

- Voidaan purkaa välittömästi, jos vuokranmaksu on laiminlyöty useamman kuukauden ajalta

- Häiritsevästä elämästä vuokranantajan on ensin toimitettava kirjallinen varoitus vuokralaiselle. Jos häiritsevä elämä jatkuu, vuokrasuhteen voi sen jälkeen purkaa.

Vuokrasopimus irtisanottu / purettu, vuokralainen ei poistu asunnosta

- Vuokranantajalla ei edelleenkään oikeutta mennä asuntoon omin päin tai soittaa poliisit tyhjentämään asunto

- Vuokranantajan tehtävä kanne käräjäoikeuden käsiteltäväksi

- Vasta kun tuomio on lainvoimainen, vuokranantaja voi hakea häätöä

- Oikeusprosessi vie tyypillisesti 3-4 kuukautta

- Häätötuomion jälkeen vapaan ulosottoajan saaminen kestää 1-2 kk

Maksimikesto vuokrasuhteen päättymisestä vuokralaisen lähtöön

- Purkamistilanteessa puoli vuotta

- Irtisanomisessa jopa vuosi, jos sopimus on irtisanottu puolen vuoden irtisanomisajalla, jonka jälkeen sopimus viedään oikeuden käsittelyyn

Lähde: Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola

Lisätietoja muun muassa Vuokraturvan Asunnon vuokrauksen käsikirjasta.

Metsolan mukaan pikahäätöjen salliminen vuokralaissa antaisi vuokranantajille kohtuuttoman edun, sillä myös vuokranantajissa on mätiä omenia.

– Esimerkkinä: Asunnossa on kosteusvaurio kylpyhuoneessa, ja vuokranantaja kieltäytyy korjaamasta sitä. Vuokralainen käyttää lain suomaa oikeutta korjauttaa sen itse ja vaatii vuokranantajan maksamaan kustannukset. Vuokranantaja ei maksa, ja vuokralainen vähentää kulut sitten maksamista vuokrista. Jos olisi olemassa pikakaista, että kun vuokrat ovat maksamatta ja vuokralainen ulos, niin tällaisissa tilanteissa vuokranantaja voisi savustaa vuokralaisen ulos, vaikkei hänellä olisi siihen oikeutta, Metsola selvittää.

Prosessin ainoa vaihe, jota Metsola näkisi mahdollisena nopeuttaa, on varsinainen häädön toteuttaminen käräjäoikeuden päätöksen jälkeen.

– Näitä häätöjä ei kokonaisuutena ole hirveän paljon, mutta häätöä joutuu silti tuomion jälkeen odottamaan helposti kuukauden, loma-aikana kaksikin kuukautta, kun ulosottomiehiltä ei löydy vapaita aikoja. Voisi juridisesti miettiä, että tähän olisi varattuna resurssi hoitamaan häädön nopeammalla aikataululla, Metsola miettii.

Voiko käräjäpäätöstä nopeuttaa?

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita haluaisi nopeuttaa käräjäoikeuden häätökäsittelyä.

– Käräjäoikeuden resursseja leikataan koko ajan, se tarkoittaa suomeksi sitä, että asiat, jotka valtion tasolta katsotaan pieniksi asioiksi (esim. häädöt), vaikka ne yksilötasolla ovat isoja, niitä ei missään kiireellisessä järjestyksessä viedä eteenpäin. Eivätkä vuokranantajat osaa aina edes pyytää, Viita miettii.

Metsolan mukaan suurin osa käräjäoikeuteen etenevistä vuokrasopimuksen irtisanomis- tai purkupäätöksistä ratkaistaan kuitenkin hyvinkin pikaisesti yksipuolisina päätöksinä, sillä vuokralainen harvemmin vaivautuu vastaamaan haasteeseen.

– Nuijaa kopautetaan, tuomioistuin ei edes käsittele asiaa, ja 99-prosenttisesti jutun voittanut on oikeassa, Metsola sanoo.

Jos vuokralainen haluaa myöhemmin kyseenalaistaa asian takaisinsaannin kautta, on mahdollista vaatia asia uuteen käsittelyyn.

– Yksipuolisissa päätöksissä aikaa vie lähinnä se, että joskus vuokralaisen tavoittaminen kestää. Suomalaisen oikeusjärjestelmän mukaan henkilö täytyy saada todistetusti, haaste käräjäoikeuteen täytyy saada perille vuokralaiselle. Jos vuokralainen ei itse suostu kuittaamaan sitä vastaanotetuksi, niin sitten haastemiehen täytyy hänet etsiä. Se voi viivästyttää, mutta tämä ajattelu on niin keskeinen asia suomalaista oikeusjärjestelmää, ettei siihen tämän takia voida tehdä poikkeusta. Sama tavoittaminen vaaditaan kaikissa muissakin oikeudenkäyntitapauksissa, Metsola toteaa.

Poliisi ei saa todistaa

Oikeuteen menevissä päätöksissä Viita näkee useita osa-alueita, jotka suojelevat liikaa väärin tekevää vuokralaista.

– Aiemmin poliisi oli voinut mennä todistajaksi käräjäoikeuteen siitä, mitä on nähnyt huoneistossa käydessänsä. Ja siinä vuokranantaja sai näyttöä siitä, että häätöpäätös saatiin vuokralaiselle. Eduskunnan oikeusasiamies linjasi kolmisen vuotta sitten, että jos poliisi käy vuokratussa huoneessa, niin poliisi ei saa antaa vuokranantajalle tietoa siitä, onko huoneistossa käyty. Se rikkoo tietosuojalainsäädäntöä. Jos siellä on huumejengi, niin kaikki naapurit eivät uskalla lähteä käräjäoikeuteen todistamaan.

Viita on harmissaan, sillä vuokralaisten edunvalvojana heilläkään ei ole intressinä se, että häirikön pitää saada pitää asuntonsa millä hyvänsä hinnalla, naapurien kustannuksella.

– Jos hän on mielenterveyspotilas, hänelle pitää saada hoitoa ja tukea niin, että muut pääsevät töihin, jos hän on narkkari, joka ei aio koskaan mitään hyvää elämässä tehdäkään, niin sitten hänelle pitää löytyä jokin muu paikka kuin kerrostalo, mistä muut haluavat töihin.