Kaupoista, toreilta ja kauppahalleista kysytään yhä useammin, mistä niissä myytävät ruokatuotteet ovat lähtöisin. Enää ei riitä, että ruoka on kotimaista, vaan sen halutaan olevan vieläkin lähempänä tuotettua eli niin sanottua lähiruokaa.
- Kiinnostus lähiruokaan on kasvanut aivan selvästi. Siitä on tullut jopa eräänlainen muoti-ilmiö, kertoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n kuluttajatyöryhmän puheenjohtaja Kaija Väänänen.
Hänen mukaansa etenkin nuoret ovat intoutuneet kyselemään lähiruoan perään. Väänänen toteaa, että lähiruoalle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.
- Se on lähiympäristössä tuotettua ruokaa, mutta esimerkiksi Närpiössä Pohjanmaalla kasvatettu tomaatti on maakunnan puukkojunkkareiden lisäksi lähiruokaa vielä savolaiselle mummollekin.
Etiketistä selviää, onko tuote lähiruokaa
Suomen lähiruoka-guruksi tituleerattu Leena Valtanen vahvistaa tiedot lähiruoan kysynnän kasvusta ja jatkaa määrittelemistä.
- Lähiruoka on turvallista, koska siitä tiedetään missä se on kasvanut ja mitä siihen on käytetty. Lähiruoassa ei ole paljon lisäaineita eikä sitä ole käsitelty useaan kertaan. Lisäksi sitä ei kuljeteta tuottajalta kuluttajalle kovinkaan pitkiä matkoja, hän listaa.
Valtanen on kiertänyt vuosien ajan ympäri maata pitämässä satoja erilaisia lähiruokatilaisuuksia. Hänelle lähiruoka on tullut tutuksi oman yrityksen kautta. Valtasen firma valmistaa tiivistemehuja kainuulaista luonnonmarjamehuista. Valtanen kertoo, että yleisimpiä lähiruokatuotteita ovat juurekset, vihannekset, liha ja leipomotuotteet. Myös kalaa ja jauhoja on tarjolla.
