Mainos

Kuluttajat kiinnostuneita lähiruoasta

Kaupoista, toreilta ja kauppahalleista kysytään yhä useammin, mistä niissä myytävät ruokatuotteet ovat lähtöisin. Enää ei riitä, että ruoka on kotimaista, vaan sen halutaan olevan vieläkin lähempänä tuotettua eli niin sanottua lähiruokaa.

- Kiinnostus lähiruokaan on kasvanut aivan selvästi. Siitä on tullut jopa eräänlainen muoti-ilmiö, kertooMaa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n kuluttajatyöryhmän puheenjohtaja Kaija Väänänen.

Hänen mukaansa etenkin nuoret ovat intoutuneet kyselemään lähiruoan perään. Väänänen toteaa, että lähiruoalle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

- Se on lähiympäristössä tuotettua ruokaa, mutta esimerkiksi Närpiössä Pohjanmaalla kasvatettu tomaatti on maakunnan puukkojunkkareiden lisäksi lähiruokaa vielä savolaiselle mummollekin.

Etiketistä selviää, onko tuote lähiruokaa

Suomen lähiruoka-guruksi tituleerattu Leena Valtanen vahvistaa tiedot lähiruoan kysynnän kasvusta ja jatkaa määrittelemistä.

- Lähiruoka on turvallista, koska siitä tiedetään missä se on kasvanut ja mitä siihen on käytetty. Lähiruoassa ei ole paljon lisäaineita eikä sitä ole käsitelty useaan kertaan. Lisäksi sitä ei kuljeteta tuottajalta kuluttajalle kovinkaan pitkiä matkoja, hän listaa.

Valtanen on kiertänyt vuosien ajan ympäri maata pitämässä satoja erilaisia lähiruokatilaisuuksia. Hänelle lähiruoka on tullut tutuksi oman yrityksen kautta. Valtasen firma valmistaa tiivistemehuja kainuulaista luonnonmarjamehuista. Valtanen kertoo, että yleisimpiä lähiruokatuotteita ovat juurekset, vihannekset, liha ja leipomotuotteet. Myös kalaa ja jauhoja on tarjolla.

Tuotteita ei ole merkitty erikoistuntomerkein, joten niiden löytäminen kaupan hyllystä voi olla hankalaa. Valmistajan nimi ja paikkakunta selviävät yleensä tarkkaan etikettiä tiiraamalla. Valtanen kertoo, että lähiruokatuotteet ovat vielä tavallisia ruokatuotteita hieman kalliimpia.

- Lähiruoan tuottajille ei ole vielä olemassa sellaista osto-organisaatiota, josta he saisivat perustoimeentulonsa. Tällöin lähiruokatuotteita pystyttäisiin välittämään halvemmalla hinnalla. Tällä hetkellä lähiruokatuotteet ovat vielä pienissä erissä toimitettavia erikoistuotteita, mikä nostaa niiden hintaa, hän kuvailee.

Väänäsen mukaan lähiruoan läpimurtoa ruokapöytiin jarruttaa myös se, että osa tuotteista on sesonkituotteita.

- Jos kauppa ottaa jonkun tuotteen valikoimiinsa, sitä pitäisi olla tarjolla ympäri vuoden.

"Lyhyt matka ohitusyritys"

Leena Valtasen mielestä lähiruoalla tulee aina olla suomalaisen tuottajan kasvot.

- Se on lähellä tuotettua ruokaa, joka tulee suoraan tuottajalta kuluttajalle kiertämättä suuren teollisuusketjun kautta, hän selittää.

Tämän näkökulman vuoksi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine ei järin lämpene lähiruoalle.

- Tässä yritetään ohittaa kokonaan tavanomainen jakelukanava eli teollisuus.

Laineen mielestä kyseinen toimintamalli kasaa lähiruoan tuottajalle mutkikkaita lisätehtäviä, jotka teollisuus ja kauppa ovat yleensä hoitaneet. Tuottajan täytyy muun muassa osata itse pakata, markkinoida ja kuljettaa tuotteensa. Laineen mukaan lähiruoan tuottajien tulisikin pyrkiä aiempaa parempaan yhteistyöhön jo olemassa olevien jakelukanavien kanssa sen sijaan, että teollisuuden ja kaupan rooli ohitettaisiin kokonaan.

Toimitusjohtaja onkin lähtenyt rummuttamaan lähiruoan sijasta maakuntaruoan puolesta. Päivittäistavarakauppa on aloittanut yhdessä Elintarviketeollisuusliiton kanssa maakuntaruokahankkeen, joka pyrkii edistämään maakunnissa tuotettavaa ruokaa teollisuutta syrjimättä. Hankkeeseen on pyydetty mukaan myös leipureita ja pienlihantuottajia.

- Tavoitteenamme on selvittää, millaisia teknisiä esteitä pienellä ruoantoimittajalla on päästä kaupan hyllylle. Pyrimme myös kehittämään ratkaisut näihin ongelmiin, Laine kertoo.

(MTV3-STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.