Kuka on vanki numero 7, jota kuulusteltiin pahamaineisessa moskovalaisvankilassa vuonna 1947? Tämän tunnetun ruotsalaisdiplomaatin Raoul Wallenbergin omaiset haluavat selvittää nyt perin pohjin.
Perhe haastoi Venäjän turvallisuuspalvelun oikeuteen, sillä perhe haluaa täyden pääsyn diplomaattia koskeviin asiakirjoihin.
– Wallenbergin sukulaiset ovat jättäneet kanteen Moskovassa. He haluavat pakottaa FSB:n (aiemmin KGB) antamaan heille täyden pääsyn alkuperäisiin dokumentteihin, jotka koskevat hänen kohtaloaan, asianajaja Ivan Pavlov sanoi torstaina.
Wallenberg pelasti kymmeniä tuhansia juutalaisia natseilta Unkarissa antamalla näille ruotsalaiset henkilöllisyystodistukset. Diplomaatti jäi puna-armeijan vangiksi Unkarissa vuonna 1945. Viranomaiset kertoivat tuolloin, että mies kuoli vankilassa vuonna 1947, mutta tästä ei ole varmoja todisteita.
Vuonna 2000 Venäjä puolestaan ilmoitti, että Wallenberg olisi ammuttu vankilassa vuonna 1947 poliittisista syistä, mutta asiaa ei ole avattu tämän enempää eikä väitteelle ole annettu todisteita.
Wallenberg julistettiin kuolleeksi viime vuoden joulukuussa.
Tieto mystisestä vangista
Sukulaiset ovat asianajajan mukaan yrittäneet useita kertoja päästä käsiksi neuvostoajan arkistoihin. Heidän pyyntönsä on evätty tai perhe on kertonut saaneensa puutteellisia asiakirjoja.
Wallenbergin sydämen kerrotaan pettäneen Lubjankan vankilassa Moskovassa. Perhe ei usko tätä. Wallenberg oli kadotessaan 32-vuotias.
Perhe yrittää selvittää erityisesti sitä, onko historiankirjoissa mainittava “vanki numero 7” mahdollisesti Wallenberg. Arkistojen mukaan tätä vankia kuulusteltiin 23. heinäkuuta vuonna 1947 eli kuusi päivää Wallenbergin ilmoitetun kuoleman jälkeen.
Perhe kertoo saaneensa selville, että kahden historioitsijan mukaan kyseinen vanki olisi oikeasti ollut Wallenberg. Nimeämättömät historioitsijat perustavat tietonsa perheen mukaan entisten KGB-agenttien kertomuksiin.
– Suurin osa kysymyksistämme liittyy tähän vankiin, Wallenbergin siskontytär Marie Dupuy sanoi.
Australia julisti Wallenbergin vuonna 2013 ensimmäiseksi kunniakansalaisekseen, ja Ruotsissa hänelle on ehdotettu omaa muistopäivää.