Surun ja menetyksen kohdatessa ihmisen tarvitsee tukea ja turvaa läheisistään. Mutta mitä sanoa surevalle ihmiselle, kun sanoja ei tunnu löytyvän?
Mikään ei koskaan ole ennallaan läheisen ihmisen kuoltua. Jokaisen surutyö on erilainen, ja se vie jokaiselta oman aikansa. Sureva ihminen voi olla esimerkiksi täynnä vihaa, murhetta, syyllisyyttä, epätoivoa tai katkeruutta. Tärkeää olisikin, että ympärillä on läheisiä, jotka ovat hänen tukenaan.
Lue vinkit, kuinka kohdata sureva ihminen hänen näkökulmastaan: mitä kannattaa sanoa, mitä jättää sanomatta – tärkeintä kuitenkin on, että olet läsnä.
Surun ymmärtäminen
1. Ota huomioon, että sureva ihminen ei ole vahva, vaikka hän saattaisi ulkopuolisin silmin vaikuttaa siltä. Todellisuudessa hän on turta. Jos surevalle ihmiselle toitottaa "olet niin vahva!", hänestä tuntuu, ettet ymmärrä häntä. Etkö näe miten minuun sattuu?
Älä myöskään sano ymmärtäväsi, miltä hänestä nyt tuntuu. Kyseinen lausahdus saattaa särähtää surevan korvaan: miten ihmeessä kukaan voi ymmärtää, miltä minusta tällä hetkellä tuntuu?
2. Älä oleta että sureva ihminen 'paranee' surustaan: hänellä ei ole nuha tai kuume, josta toivutaan ajan ja antibioottien avulla. Surevan ihmisen pitää antaa surra rauhassa, käydä oma surutyönsä vaihe vaiheelta läpi. Vaikka surun intensiteetti ajan myötä helpottaa, muista ettei hän tule koskaan unohtamaan menetettyään – kyseinen ihminen tulee aina olemaan osa häntä. Siksi onkin täysin sallittua muistella menetettyä rakastaan sekä ilolla että kyynelehtien.
3. Älä sano, että läheisen kuolema pitää vain hyväksyä. Hän varmasti ymmärtää, että menetys on todellinen, mutta hänen mielestään kaikkea ei tarvitse tässä elämässä hyväksyä.
4. Älä välttele surevaa ihmistä. Hänen maailmansa on romuna, täynnä selittämättömiä kipupisteitä, ja jos et pidä yhteyttä surevaan ihmiseen, hän eristäytyy maailmasta juuri silloin, kun hän eniten tarvitsee tukea. Jos et tiedä mitä sanoa, mene käymään hänen luonaan, halaa häntä, kosketa hänen kättään ja sano hellästi: "Olen pahoillani" tai "En tiedä mitä sanoa, mutta minä välitän, ja haluan sinun tietävän sen". Tärkeintä eivät ole sanat, vaan teot.
5. Älä sano "soita jos tarvitset jotain". Sureva ihminen ei soita, koska hänellä ei riitä voimat näpytellä numeroasi tai hän ei edes tiedä mitä tarvitsee. Ole oma-aloitteinen ja auta häntä muin keinoin:
– Tuo ruokaa, mutta älä tuputa syömään.
– Jos surevalla lähimmäisellä on lapsia tai lemmikkejä, tarjoudu viemään lapset elokuviin tai koira lenkille.
– Muista lähimmäistäsi kortilla merkkipäivinä ja pyhinä.
– Pyydä häntä kanssasi lounaalle tai elokuviin useammin kuin kerran: hän saattaa sanoa ensin ja tovin aikaa ei, mutta älä luovuta. Joskus hän on tarpeeksi vahva lähtemään kanssasi ulos – sitten kun hän itse on valmis. Älä jätä häntä yksin surunsa kanssa.
6. Kuvittele, että olet vieraassa maassa, et osaa puhua kyseistä kieltä, eikä sinulla ole karttaa millä suunnistaa eteenpäin. Surevasta ihmisestä tuntuu juuri siltä. Ja vaikka kartta olisikin olemassa, ei hän ole täysin varma mitä siinä lukee. Hän on eksyksissä ja hämmentynyt.
7. Älä neuvo miten hänen tulisi toimia tässä tilanteessa. Tuolloin hän tuntee olonsa yksinäiseksi sekä eksyneeksi. Tuntuu jo tarpeeksi pahalta että hänen rakkaimpansa on poissa: älä pahenna tilannetta sanomalla, ettei hän tee tätä oikein.
8. Älä soita hänelle valittaaksesi rumin sanoin omasta aviomiehestäsi tai -vaimostasi, lapsistasi tai työtovereistasi. Se on loukkaavaa. Hän itse antaisi varmasti mitä tahansa saadakseen rakkaimpansa takaisin.
9. Älä sano, että hän voi saada lisää lapsia tai alkaa tapailla uusia ihmisiä tai muuta vastaavaa. Hän ei ole siihen valmis, eikä varmaan edes halukas. Ihmiset eivät ole korvattavissa. Kuka tahansa hänen elämäänsä nyt astuisi, hän olisi joku toinen.
10. Älä sano: "Sinun tulee jatkaa omaa elämääsi". Elämä kyllä jatkuu. Surevalla ihmisellä menee aikaa toipuakseen menetyksestä sekä surusta, eikä hän tule koskaan olemaan täysin oma itsensä. Surutyön jälkeen hän jatkaa elämäänsä muuttuneena ihmisenä.
AVA
Lähde: drvirginiasimpson.com
Kuvat: Shutterstock