KRP:n Lardot: Rikolliset jättävät jälkensä virtuaalimaailmaan

Asuntomurtosarja Kainuussa ja murtoja myös Pohjois-Savossa, ovista on menty sisään sorkkaraudalla runnomalla, lähistöllä nähty vihreä pakettiauto. Kuvitteellinen aamupäivä keskusrikospoliisin (KRP) tiedusteluosastolla Vantaan Jokiniemessä – tilannekeskuksessa.

Kaikki 11 poliisilaitosta, Tulli ja Rajavartiolaitos raportoivat videoneuvottelussa, mitä heidän alueellaan tapahtuu, kertoo KRP:n päällikkö Robin Lardot.


Yhteistyö toimii 

Yhteistyö kaikkien poliisilaitosten – myös Helsingin – kanssa sujuu hyvin, vakuuttaa keskusrikospoliisin (KRP) päällikkö Robin Lardot. Julkisuudessa on esitetty, että KRP:llä ja Helsingin poliisilaitoksella olisi kireät välit etenkin huumetutkinnan saralla.

– Meillä on Helsingin poliisilaitoksen kanssa viikoittaista yhteistyötä, joka toimii hyvin.

Lardot on toiminut KRP:n johdossa noin vuoden. Sinä aikana on valmisteltu muun muassa organisaatiouudistus, jonka taustalla oli poliisin hallintorakenneuudistus.

KRP päivitti myös strategiaansa, jonka myötä tehtävä asiantuntijapalvelujen antajana paikallispoliisille korostui.
KRP:n näkökulmasta poliisin hallintorakenneuudistus paransi yhteistyötä vakavan rikollisuuden torjunnassa. Aiemmin poliisilaitoksia oli 24 ja nyt 11. Tämä on helpottanut yhdessä toimimista vakavan rikollisuuden torjunnassa.

Lardotin mukaan KRP keskittyy jatkossakin ennen kaikkea paljastamaan rikoksia, jotka eivät muuten tulisi päivänvaloon. Tarkoituksena on myös yhtenäistää poliisin rivejä ja poistaa kilpailuasetelmia.

KRP:n sisällä uudistukset keventävät ylempää johtoporrasta yhdeksällä viralla. Lisäksi tiedustelutoiminta kootaan yhteen yksikköön, jotta kansainvälisestä tiedonvaihdosta saataisiin kaikki hyöty irti.

Lardot tuli KRP:n johtoon Poliisihallituksesta, jossa hän työskenteli rikostorjuntayksikön päällikkönä. Ensimmäisen vuotensa hän luonnehtii sujuneen ilman isompia yllätyksiä.

– Joka aamupäivä saadaan kattava kuva, mitä valtakunnassa tapahtuu. Jos meillä esimerkiksi on 10 mökkimurtoa, koneisto lähtee hakemaan tietoa, voisiko sama tekijä olla kaikkien takana.

Yhteistä tilannekuvaa tässä muodossa on koottu vuoden alusta. Lardotin mukaan tilannekeskus on osoittanut toimivuutensa etenkin verkkorikoksissa, varkaus- ja murtosarjoissa ja ulkomailta tulevien tekijöiden kiinnisaamisessa. Lardot kertoo, että poliisilaitokset ovat pystyneet kokoamaan alueensa tiedot hyvin.

– Keräämme näin esimerkiksi kaikki silminnäkijähavainnot ja vinkit yhteen paikkaan. Havainnot tekoautosta menevät kaikille partioille ja rajanylityspaikoille.

Tyypillistä ulkomaisille tekijöille on, että he saattavat tulla autolautalla päiväksi Suomeen ja tehdä murtoja päivän urakalla tai ajaa Suomen halki etelästä pohjoiseen ja tehdä rikokset tasaisesti matkan varrella.

– Poliisin kannalta on haasteellista, että kun asianomistaja huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi, ovat tekijät jo saattaneet poistua maasta.

Tiedonvaihto on toiminut esimerkiksi Viron ja Ruotsin kanssa. Lardot kertoo, että poliisiylijohtajat ovat sopineet tiedonvaihdon tiivistämisestä myös Latvian ja Liettuan kanssa.

Rikollisuus muuttanut muotoaan

KRP:n keskeisiin tehtäviin kuuluu kaivaa esiin rikoksia, jotka muuten eivät tulisi ilmi. Painopistettä rikostiedustelussa on Lardotin mukaan siirretty myös nettimaailmaan.

– Olemme rakentamassa vahvaa tiedonhankintatoimintoa, johon keskitetään perinteinen tarkkailu, mutta myös harmaaseen talouteen liittyvä tiedustelu sekä verkkorikostorjunta.

Nettiaika on muuttanut rikollisuuden muotoja, mutta kolikon toinen puoli on, että muun muassa puhelimiin, kannettaviin ja muistitikkuihin jää myös jälkiä, joista löytyy rikostutkinnan ratkaiseva näyttö.

– Jutussa kun jutussa joudutaan yhä enemmän panostamaan siihen, että saadaan todisteet kaivettua jostakin tietoteknisestä laitteesta.

Nettivinkit toimivat uhkauksissa

Nuoren lähettämä nettivinkki auttoi keväällä poliisin yliopistoiskua valmistelleen kaksikon jäljille. Poliisilla on ollut maaliskuusta 2010 asti käytössä nettivinkkijärjestelmä, jonka kautta kansalainen voi nimettömänä vinkata epäilyttävistä sivustoista tai toimijoista.

Lardot kiittelee ihmisiä aktiivisuudesta. Vinkkipalvelu on toiminut varsinkin uhkaustyyppisissä tapauksissa, kuten koulu-uhkauksissa.

– Kun jonkinlaista uhkausviestiä jätetään verkkoon, on joitakin minuutteja tai parhaimmillaan joitakin tunteja aikaa toimia.

Lardot arvioi, että jatkossakin verkkorikosten ja etenkin nettipetosten määrä kasvaa. Hän patistaa ihmisiä perehtymään, miten nettikauppaa voi tehdä turvallisesti ja olemaan huolellisia ja katsomaan lastensa perään myös virtuaalimaailmassa.

– Se on vanhakantaista ajattelua, että jos teini on perjantai-iltana omassa huoneessaan, niin hän on suojassa kaikelta pahuudelta. 

Lue myös:

    Uusimmat