Koulukiusaamisesta tehdään rikosilmoitus yhä useammin

Poliisiammattikorkeakoulun MTV Uutisille keräämien tilastojen mukaan koulukiusaamiseen liittyvien rikosilmoitusten määrä olisi kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kun vuonna 2011 koulukiusaaminen oli mainittu 190 rikosilmoituksessa, viime vuonna tällaisia rikosilmoituksia tehtiin 274.

Poliisiammattikorkeakoulu painottaa, että tilastot ovat vain suuntaa antavia, sillä koulukiusaamisesta tehdyt rikosilmoitukset kirjataan eri rikosnimikkeillä. Tilastoja varten Poliisiammattikorkeakoulu etsi rikosilmoituksia, joissa oli mainittu sanat " koulu* + kiusaam*” " tai " koulukiusaam* ". Tilastoihin on voinut siten päätyä sellaisia rikosilmoituksia, jossa selvitystekstissä viitataan muuhun, jo aiemmin tapahtuneeseen asiaan.

Rikosilmoituksen voi tehdä joko koulu tai huoltaja

Myös kouluissa on tuntuma siitä, että rikosilmoitusten määrä on kasvussa.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen arvioi, ettei kiusaamisasioissa poliisin rooli olisi ainakaan vähentynyt.

– Yhtenä syynä pitäisin sitä, että lievä pahoinpitely on säädetty virallisen syytteen alaiseksi, eli kuka tahansa voi tehdä poliisille tutkintapyynnön. Koululla ei ole velvoitetta tutkintapyyntöä tehdä, vaan on tärkeää, että vanhemmat voivat halutessaan saattaa asian poliisin tutkintaan. Koulukin voi tehdä rikosilmoituksen, jos esimerkiksi kiusaaminen ei ole loppunut vanhempien ja koulun yhteistyön tuloksena tai teko muuten sen luonteinen. 

Lahtisen mukaan rikosilmoituksia tehdään esimerkiksi silloin, kun lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistö, kuten lyöminen, täyttyy. Myös tapauksissa, jossa kiusaaminen on toistunut, rikosilmoituksia on tehty poliisille.

– Eräässä koulussa rehtori teki rikosilmoituksen kahdesta oppilaasta, jotka toistuvasti vetivät penkillä istuneita pienempiä oppilaita jaloista niin, että he putosivat maahan. Oppilaat olivat myös roikottaneet erästä oppilasta jaloista. Oppilaat saivat sakkoja. 

Ilmoitusten määrän kasvua voi selittää myös se, että koulussa tehdyt teot käsitetään aiempaa selkeämmin rikokseksi. 

– Rikosten selvittäminen kuuluu poliisille eikä koululle. Näpistys, varkaus, kunnianloukkaus sekä kaverin lyöminen ovat rikoksia. Vaikka koulukiusaamista sinänsä ei ole erikseen säädetty rikokseksi, ne teot, joita koulukiusaamiseen kuuluvat, ovat siis jo lähes poikkeuksetta johonkin rikostunnusmerkistöön kuuluvia. Vaikka rikosvastuu alkaa vasta 15-vuotiaana, ei se poista sitä, että nuorempanakin tehty teko voi olla rikos. Ero on vain siinä, millainen prosessi teon selvittämiseen liittyy, ja millaiseen vastuuseen alaikäinen teosta joutuu. 

Lahtisen mukaan olisi tärkeää, että jokaiselle koululle olisi nimettynä oma koulupoliisi.

– Hänen kanssaan voidaan luoda linjaa ja käytäntöä siitä, milloin ja millaiset asiat poliisille annetaan koululta selvitettäviksi ja suositellaan vanhempienkin ottavan yhteyttä poliisiin. Poliisin olisi hyvä käydä puhumassa näistä asioista niin koulussa kuin vanhempainilloissa. 

Poliisin väliintulo tehokasta

Vaasan yliopistossa tehdyn Pelastakaa koulukiusattu –tutkimuksen mukaan poliisille ilmoittaminen on ollut tehokas keino puuttua kiusaamiseen.

Tutkimuksessa haastateltujen kiusaamisen kohteeksi joutuneiden mukaan kiusaaminen saatiin tehokkaimmin loppumaan, kun kiusaajien lisäksi heidän vanhempansa kutsuttiin yhteistapaamisiin, poliisi oli mukana asian selvittämisessä tai kiusaajien ryhmä hajotettiin esimerkiksi eri luokille.

Tutkimuksessa selvisi, että vaikka peruskouluissa puututaan yhä useammin koulukiusaamiseen, koulut eivät puutu kiusaamiseen läheskään kaikissa tapauksissa, vaikka koulu olisi tietoinen kiusaamisesta. Jos kiusaamiseen puututaan, puuttumisen vaikutus on heikko. Vain alle viidesosassa kouluissa todetuissa kiusaamistapauksissa kiusaaminen saatiin loppumaan. 

Yleisin tilanne kiusaamiselle ovat välitunnit.