Kosovo-neuvottelut jatkuvat ensi kuussa

Kosovon albaanien ja Serbian neuvottelut jatkuvat 17. maaliskuuta. Tämä oli oikeastaan ainoa konkreettinen tulos, josta kerrottiin Wienissä tiistaina päättyneen tapaamisen jälkeen. Eikä muuta ollut juuri odotettukaan.

- Tarkoituksenamme ei ollut päästä sopimukseen vaan esittää mielipiteitä ja tarkastella erilaisia näkemyksiä. Se oli melko hedelmällistä, arvioi Albert Rohan, päävälittäjä Martti Ahtisaaren itävaltalainen varamies.

Rohan luonnehti keskusteluiden henkeä hyvin rakentavaksi. Hänen mukaansa osapuolilla oli samanlaisia näkemyksiä useista tärkeistä kysymyksistä kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, järjestyksenpidosta ja ylipäätään hallinnon hajauttamisesta.

- Olemme valmiita toteuttamaan hajautuksen heti ensimmäisenä päivänä itsenäistymisen jälkeen. Jos mahdollista, huomenna, väläytti albaanien valtuuskunnan johtaja Lutfi Haziri.

Vähemmistölle pyritään antamaan tietyt erityisoikeudet, ennen kaikkea vaikutusvaltaa omiin asioihinsa. Kosovon serbien turvallisuuden takaaminen on yksi suurimmista haasteista. Maakunnan jakamiseen taas ei ole halua kummallakaan puolella.

Albaanien ja serbien valtuuskunnat aloittivat kokouksensa maantaina suljettujen ovien takana. Serbian ryhmää johti presidentti Boris Tadicin ja pääministeri Vojislav Kostunican neuvonantajat Leon Kojen ja Slobodan Samardzic. Paikalla oli myös edustajia Kosovon YK-hallinnosta Unmikista, sotilasliitto Natosta ja Yhdysvalloista.

Alueen asemasta ei keskusteltu

Rohan piti pääasian eli maakunnan tulevan aseman visusti vielä sivussa. Hän huomautti, että albaanien itsenäisyysvaatimuksien käsittely olisi merkinnyt "keskusteluiden päättymistä kahdessa tunnissa". Serbia on ollut halukas puhumaan vain itsehallinnollisista vaihtoehdoista.

Rohanin mukaan seuraavankin tapaamisen asialista on lähinnä tekninen eikä poliittinen.

- Tämä menetelmä ei ole maailmaa järisyttävä poliittisessa mielessä, mutta se on tärkeää Kosovon ihmisten elämälle, hän sanoi.

Albaanien ja serbien välit ovat kireät, varsinkin Mitrovitcassa, kevättalven 2004 yhteenottojen jälkeen. Levottomuudet levisivät nopeasti, kun serbien huhuttiin aiheuttaneen kolmen albaanilapsen hukkumiskuoleman. Useita kirkkoja, moskeijoita ja serbien taloja sytytettiin tuleen eri puolilla maakuntaa. Surmansa sai parikymmentä ihmistä ja sadat haavoittuivat. Mellakoita arveltiin järjestetyiksi.

Kosovon väestöstä on albaaneja noin 90 prosenttia. Serbialle Kosovo taas on historiallisesti ja kulttuurisesti äärimmäisen tärkeä vanhan valtakunnan ydinalue.

(MTV3-STT-Reuters-AFP-DPA)