Korona toi lastensuojeluun erikoisen ilmiön – pelästyneitä lapsia haetaan sijoitukseen suojapuvussa

Korona on tuonut lastensuojeluun uusia tehtäviä. Hälytys lastensuojelun päivystykseen voi tulla kotona olevalta ensiapuryhmältä, koska vanhemman kunto on romahtanut koronan vuoksi. Lapsille pitää järjestää kiireellisesti huoltaja siksi aikaa, kun vanhempi on sairaalassa.

Vantaan johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg työskentelee Vantaan kaupungin johtavana sosiaalityöntekijänä lastensuojelun päivystyksessä. Hän twiittasi 30. marraskuuta näin:

Pieni #lastensuojelu näkökulma keskusteluun, onko korona kuin tavallinen flunssa. Enpä ole urani aikana koskaan sijoittanut lasta vanhemman flunssan (influenssan) takia. Nyt sijoitamme säännöllisesti lapsia esim. vanhemman tehohoidon, jopa kuoleman vuoksi. Sellainen flunssa.

–  Nämä kaikki tapaukset ovat jääneet mieleen kukin omalla tavallaan. Erityisesti ne, joissa vanhemman kunto on romahtanut nopeasti, ja hänet pitää siirtää sairaalaan. Vanhemman huoli lapsen tai lasten hoidosta on valtava, Holmberg kertoo.

Twiitillä Holmberg halusi herättää keskustelua koronan vakavuudesta ja sen vaikutuksista. Hän vastaa haastatteluumme asiantuntijana, ei Vantaan kaupungin työntekijänä. Yhteydenotto lastensuojelun päivystykseen voi tulla esimerkiksi kotiin hälytetyltä ensiapuryhmältä. Heidän on tehtävä ilmoitus lastensuojelulle, jotta lapselle tai lapsille järjestetään huoltaja siksi aikaa, kun vanhempi on sairaalassa ja kyvytön huolehtimaan heistä.

Katso myös: Lastensuojeluilmoituksia tehdään jälleen huolestuttavan runsaasti – kotikäynneillä vastassa pahimmillaan neuloja ja ulostetta

2:20

Pelästyneitä lapsia haetaan sijoitukseen suojapuvussa

Holmberg kertoo, että tilastoja ei ole olemassa siitä, kuinka paljon tällaisia sijoituksia Suomessa on jouduttu tekemään koronan vuoksi. Suurista määristä ei kuitenkaan puhuta. Kaikki lapset eivät myöskään päädy sijoitukseen.

– Lastensuojelu selvittää ensin kaikki muut mahdollisuudet, ja koittaa saada läheisen tai jonkun muun huolehtimaan lapsesta. Jos se ei onnistu, niin vasta sen jälkeen lapsi tai lapset sijoitetaan. Korona eroaa muista sairauksista ja tilanteista siksi, että altistumisvaara on niin suuri. Isovanhempia tai naapureita ei voida välttämättä edes harkita huolehtimaan lapsista, Holmberg avaa prosessia.

Holmberg kertoo, että lapsi ymmärtää yleensä, että vanhempi tarvitsee sairaalahoitoa, ja hän on sen ajan jossain muualla. Sijoitus on niissä tilanteissa lapselle helpompi hyväksyä kuin muista syistä johtuvat sijoitukset tai huostaanotot.  

– Reaktiot voivat toki tulla myöhemmin. Onhan se järkyttävää, että ensin vanhempi joutuu sairaalaan huonossa kunnossa, ja sitten lasta tullaan hakemaan täydessä suojapuvussa. Ne tilanteet ovat koskettaneet myös meitä työntekijöitä, Holmberg herkistyy.

Korona ei ole vain terveysongelma

Hän toteaa, että kunnat ovat joutuneet tekemään hartiavoimin töitä vanhemman tai lapsen sairastuessa koronaan. Siihen ei ole ollut valmiuksia ja tietynlainen valmiustila on pitänyt rakentaa.

– On myös tilanteita, joissa koronapositiivinen lapsi pitää sijoittaa yhdessä vanhemman kanssa tai toisin päin. Vantaalla on paljon omia laitoksia, samoin kuin muilla isoilla kunnilla, ja se on ollut suhteellisen helposti järjestettävissä. On kuitenkin pienempiä kuntia, joilla toiminta pyörii yksityisten laitoksien varassa. Niillä ei ole samanlaisia resursseja, Holmberg kertoo.

Holmberg sai kipinän twiitata aiheesta sosiaalihuollon ja lastensuojelun näkökulmasta, koska jotkut vertaavat koronaa flunssaan ja influenssaan.

– Halusin nostaa keskusteluun sen, että normaali flunssa tai influenssa ei näy piikkinä tai uusina ilmiöinä meidän tehtävissämme. Korona sen sijaan on näkynyt alusta alkaen sekä yhteydenotoissa että sosiaali- ja lastenhuollon tehtävissä, Holmberg painottaa.

Hän toteaa, että koronaan liittyviä tehtäviä on tullut ja tulee heille paljon. Hän toivoo, että koronan terveysvaikutusten rinnalla keskusteltaisiin enemmän myös koronan nostamista sosiaalisista vaikutuksista ja ongelmista.

Korona näkyy erotilanteissa

Sosiaalihuoltoon koronan vuoksi tulleet tehtävät ovat erilaisia. Perhe voi olla eristyksissä kotona, eikä saa ruokaa tai lääkkeitä tai perhe ei ole ymmärtänyt, mitä koronakaranteeni tarkoittaa.

– Lastensuojelun puuttumista on tarvittu esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi on mennyt karanteenista huolimatta päiväkotiin tai kouluun. Myös erotilanteissa ja lasten tapaamisoikeuksissa vanhempien on ollut joissakin tilanteissa vaikea päästä yhteisymmärrykseen siitä voiko lasta tavata tai matkustaa hänen kanssaan, ja saako lapsi mahdollisesti toisesta kodista tartunnan, Holmberg kertoo.  

Koronarokotteet ovat olleet yksi kiistakapula. Vanhemmilla voi olla erilainen näkemys, rokotetaanko alle 12-vuotiasta vai ei. Riitaa on tullut myös uusioperheissä siitä, että päästetäänkö lasta toiseen perheeseen, jos siellä on tullut koronalle altistuminen.

– Lähtökohtaisesti ajattelemme, että tapaamissopimusta noudatetaan näissäkin tilanteissa. Korona ei voi olla syy siihen, että lapsi ja vanhempi eivät tapaisi toisiaan. Toki, jos toisella vanhemmalla on tauti on päällä, niin kaikkia on suojeltava siltä. Silloin voi tulla pitkä aika, ettei lapsi tapaa toista vanhempaansa, Holmberg sanoo.

Normi flunssassa lapsi menee normaalisti edes takaisin kahden kodin välillä. Koronassa voi tulla pitkiä aikoja, että joudutaan olemaan erillään.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja