Korkokaton ottaa jo joka neljäs velallinen

Yhä useampi velallinen suojaa lainansa korkotason nousulta ostamalla korkokaton. Finanssialan keskusliiton keväällä tekemän tutkimuksen mukaan korkokatto on jo 23 prosentissa lainoista.

Rahoitustarkastuksen (Rata) vuonna 2006 tekemien laskelmien mukaan korkokatto on kannattava vain, jos lainan korot nousevat paljon ja pysyvästi.

- Koron pitäisi hypätä aika korkealle, jotta korkokatto maksaisi itsensä takaisin. Mitä pidemmälle laina-aikaa mennään, sitä enemmän koron pitää nousta, jotta korkokatto kannattaa. Laina-ajan lopussa koron pitäisi nousta jopa yli kymmeneen prosenttiin, sanoo Ratan rahoitusanalyytikko Matti Koivu.

Eniten korkokattoja on viimeisen vuoden aikana otetuissa asuntolainoissa ja nuorten lainoissa. Mitä suuremmasta lainasta on kyse, sitä useammin se on suojattu korkokatolla.

Korkojen kehitystä vaikea ennustaa

Koivun mukaan korkokatot ovat niin monimutkaisia tuotteita, että tavallisen kuluttajan on vaikea arvioida, mikä niille on sopiva hinta.

- Jos korko menee korkokaton yli, pankki alkaa maksaa korkoasi. Pankki ottaa korkoriskin kantaakseen, ja hinnoittelee tuotteen niin, ettei sille tule riskin kantamisesta tappiota. Pankki lisää hintaan myös oman marginaalinsa, Koivu selittää.

Korkea hinta johtuu siitä, että korkojen kehitystä on vaikea ennustaa. Pankki ottaa hinnoittelussa huomioon sen, että korot saattavat nousta hyvinkin korkealle.

- Hinnoittelumalli esimerkiksi 30 vuoden lainan korkokatolle perustuu oletuksille, että korko voi nousta vaikka sataan tai kahteensataan prosenttiin. Se ei ole euroalueella kovin realistinen oletus, Koivu sanoo.

Tavallisen kaduntallaajan kannattaa perehtyä korkokaton toimintaan hyvin ennen ostoa.

- Korkokatto kannattaa vain, jos lainanottajaa uhkaa likviditeettikriisi, jos korot nousevat. Paljon helpompi tapa on ottaa kiinteäkorkoinen laina. Paras tapa on tietenkin mitoittaa laina siten, että sen pystyy maksamaan. Lisäksi voi varautua korkojen nousuun säästämällä silloin kun on ylimääräistä rahaa, Koivu neuvoo.

Korot ovat arpapeliä

Pankkialan asiakasneuvontatoimiston johtaja Erik Sirén vertaa korkokaton ottamista sijoitustoimintaan. Korkokaton ostaja sijoittaa oletukseen, että korot nousevat.

- Tämä on arpapeliä, kun ei tiedä mihin suuntaan korot menevät. Korkokatolla saa varmuuden lainan lyhennysten koosta. Jos taas korot laskevat, sijoitetut rahat häviää, Sirén sanoo.

Yleisin tapa korkojen nousulta suojautumiseen on edelleen säästäminen. Usein lainanottajan varat riittävät lainanlyhennyksiin, vaikka korot nousisivatkin.

- Asuntolainalaskelmat tehdään niin, että korot voivat nousta jopa 7-7,5 prosenttiin, eikä kotia tarvitse myydä, jos elämäntilanne on muuten sama kuin lainaa otettaessa. Korkokatto otetaan usein varmuuden vuoksi silloin, jos maksukyky on vedetty hyvin tiukalle, sanoo Sampo Pankin henkilöasiakasliiketoiminnasta Uudellamaalla vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo.

Jopa 40 prosenttia lainanottoa suunnittelevista aikoo ottaa lainaansa korkokaton. Korkojen nousu mietityttää laina-asiakkaita entistä enemmän.

- Nyt on spekuloitu sillä, nostaako EKP ohjauskorkoaan. Voi kuitenkin olla, että pankkien koroissa nostoon on varauduttu etukäteen, ja ohjauskoron nosto ei näy markkinakoroissa. Korkojen vaihtelu kuuluu normaaliin suhdannevaihteluun, Kaarnimo muistuttaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat