Korkeimmasta oikeudesta tulossa ratkaisu toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteestä – käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat syylliseksi
Lehtikuva
Julkaistu 11.01.2022 06:48
MTV UUTISET - STT
Korkein oikeus (KKO) antaa tänään ratkaisunsa toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteestä.
Aiemmin käräjäoikeus ja hovioikeus ovat tuominneet Vehkoon sakkoihin Oulun ex-kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Vehkoo luonnehti rajatulle joukolle julkaistussa Facebook-päivityksessä Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun Vehkoon piti marraskuun 2016 alussa mennä Rovaniemelle puhumaan uudesta kirjastaan ja hän sai kuulla, että Lokka suunnittelee tulevansa kirjakauppaan seuraamaan Vehkoon puhetta.
Lokka kertoi aikeistaan julkisesti Youtubessa. Videon mukaan Lokan ja toisen miehen oli tarkoitus esiintyä Kansan Uutisten toimittajina ja haastatella Vehkoota.
Vehkoo sanoi tunteneensa olonsa uhatuksi Lokan aiemman toiminnan takia ja julkaisi siksi kirjoituksen, jossa hän kertoi Lokan suunnittelevan hänen väijyttämistään tilaisuudessa. Kirjoituksessa hän käytti Lokasta nyt puitavia sanoja.
Vehkoo: Lokka käyttää oikeudenkäyntiä poliittisen pääoman keräämiseen
Vehkoon KKO-valituksen keskeisiä väitteitä on, että Vehkoon teksti kohdistui Lokan menettelyyn politiikassa ja julkisessa toiminnassa, ja että poliitikkona ja julkisena toimijana Lokan tulee sietää voimakkaampaa arvostelua kuin tuntemattoman yksityishenkilön.
Vehkoon mukaan oikeusjutussa on kyse poliittisesta sananvapaudesta ja hovioikeuden tuomio on ristiriidassa niin perustuslain kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännönkin kanssa.
– Vehkoo on kirjoituksessaan käsitellyt yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa, eli toimittajien häirintää sekä Lokan menettelyä julkisessa toiminnassa. Asian oikeudellisessa arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota EIT:n sananvapauden merkitystä korostavaan linjaan. Kysymys on sananvapauden suojaamasta puheenvuorosta, ei kunnianloukkauksesta, valituksessa kirjoitetaan.
Valituksen mukaan kirjoituksessa kuvattu häiriköinti on Lokalle keskeinen politiikan tekemisen tapa.
– Toimittajien häiriköinti ei ole Lokan politiikasta irrallinen yksityiselämään kuuluva harrastus, vaan Lokalle keskeinen politiikan tekemisen väline. Toimittajien ja tietokirjailijoiden häiriköinti tähtää myös näiden vaientamiseen ja siihen, etteivät he uskaltaisi käydä kriittistä yhteiskunnallista keskustelua.
Vehkoon valituksessa sanotaan, että osana politiikkaansa Lokka pyrkii käyttämään rikosoikeutta politiikan tekemisen välineenä sekä häntä itseään koskevan kriittisen keskustelun vaientamiseen.
– Lokalla ei ole asiassa mitään aitoa intressiä kunniansa suojaamiseen, vaan hänen pyrkimyksenään on käyttää rikosoikeudenkäyntiä keinona tukahduttaa häneen itseensä kohdistuva kriittinen keskustelu ja kerätä poliittista pääomaa.
Valituksen mukaan Vehkoon Lokasta käyttämät luonnehdinnat eivät myöskään ole kunnianloukkaussäännöksessä tarkoitettuja solvaavia ja halventavia ilmaisuja, vaan luonnehdintoja Lokan kannattamasta poliittisesta ideologiasta.
– Lokka on profiloitunut poliittisesti julkaisemalla rasistisia sisältöjä, ja hänellä on ollut jo kirjoituksen julkaisuhetkellä tiiviit kytkökset suomalaiseen äärioikeistoon ja uusnatseihin. Lokan poliittinen toiminta koostuu häiriköinnistä ja karnevalistisesta pelleilystä. Lokan luonnehtiminen sanoilla "rasisti”, "natsi” tai "natsipelle” ei ylipäätään ylitä hyväksyttävyyden rajoja, eikä varsinkaan säännöksen edellyttämällä tavalla selvästi, valituksessa kirjoitetaan.
Vehkoon mukaan KKO:n linjausta tarvitaan, koska poliittisesta sananvapaudesta ei ole yhtään ennakkoratkaisua sen jälkeen, kun kunnianloukkausta koskeva säännös uudistettiin vuonna 2014.
KKO:n ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle. Näin ohjataan laintulkintaa ja oikeuskäytäntöä.
Lokka: Kirjoitus ei kohdistunut politiikkaan, tarkoituksena halventaa
Lokka ja aluesyyttäjä Kirsi Männikkö vaativat, että KKO:n tulisi hylätä Vehkoon valitus.
KKO:lle toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa Lokka katsoo, ettei hän vielä ollut poliittinen henkilö tai julkisuudenkaan henkilö Vehkoon kirjoituksen aikaan. Lokka nousi Oulun kaupunginvaltuustoon vasta kirjoituksen julkaisun jälkeen huhtikuun 2017 vaaleissa ja putosi pois viime kesänä.
Ennen tätä hän oli kuitenkin muun muassa ollut ehdolla aiemmissa kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Oikeusprosessin aiemmissa vaiheissa hovioikeus ja käräjäoikeus ovat katsoneet, että Lokkaa on pidettävä julkisuuden henkilönä ja poliittisena henkilönä jo kirjoituksen julkaisemisen aikaan.
Lokan vastauksen mukaan Vehkoon kirjoitus ei kohdistunut mihinkään poliittiseen asiaan tai siihen rinnastettavaan julkiseen toimintaan, vaan sen tarkoitus oli halventaa Lokkaa henkilönä.
– Se, että Lokka suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti ja kannattaa hallittua maahanmuuttoa, ei tarkoita sitä, että hän olisi rasisti, eikä oikeuta Vehkoota eikä ketään muutakaan sen johdosta leimaamaan ja haukkumaan Lokkaa natsiksi, natsipelleksi tai tunnetuksi rasistiksi.
– Mikäli Vehkoon tarkoituksena olisi ollut esittää jotain Lokan poliittiseen menettelyyn tai julkiseen toimitaan liittyvää arvostelua, niin Vehkoo on joka tapauksessa selvästi ylittänyt sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, vastauksessa kirjoitetaan.
Lokka: Vehkoota ei häiritetty tai maalitettu mitenkään
Lokan mukaan myöskään Vehkoon väite siitä, että hän olisi julkisesti kutsunut itseään rasistiksi ja natsiksi, ei pidä paikkaansa.
– Toisin kuin Vehkoo väittää, Lokka ei ole kutsunut itseään julkisuudessa rasistiksi eikä natsiksi eikä hän ole esiintynyt julkisuudessa rasismin eikä natsi-ideologian kannattajana. Vehkoon väite loukkaa Lokan kunniaa.
Myös se, että Lokka sidosryhmineen olisi aktiivisesti häiriköinyt ja maalittanut Vehkoota ennen kirjoittamisen julkaisua, on valhe, Lokan vastauksessa sanotaan.
– Lokka ei ole millään tavoin häirinnyt, häiriköinyt eikä maalittanut Vehkoota ennen Vehkoon kirjoitusta eikä sen jälkeenkään. Häiriköinti ja häiritseminen ei ole myöskään mikään Lokan poliittinen toimintamalli tai menettely, niin kuin Vehkoo on perättömästi väittänyt.
Syyttäjä: Sananvapaus ei suojaa halventavaa nimittelyä
Syyttäjä Männikön mukaan kirjoituksessa ei ollut kyse vain toisen menettelyn arvostelusta, vaan myös toista halventavasta nimittelystä.
– Sananvapaus ei anna suojaa toisen henkilöön kohdistuvalle halventavalle nimittelylle. Toisen ihmisen halventaminen on epäkunnioituksen osoittamista hänelle ja siten ihmisarvon loukkaamista. Lokan omalla toiminnalla ei siten ole merkitystä sen suhteen, onko Vehkoo voinut loukata hänen ihmisarvoaan eli halventaa häntä, syyttäjä kirjoittaa vastauksessaan KKO:lle.
Männikön mukaan ilmaisut natsipelle, natsi ja tunnettu rasisti myös ylittivät selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävää.
– (Ne) ovat selvästi loukkaavia ilmaisuja, jotka halventavat toista -- halventava nimittely ei ole ollut mielipiteen ilmaisun kannalta lainkaan tarpeen. Tämän toimittajana ja tietokirjailijana toimivan Vehkoon on täytynyt ymmärtää kirjoitusta laatiessaan, syyttäjä katsoo.
Lokka on tuomittu aiemmin muun muassa kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa tuomioista on lainvoimaisia, osasta on valitettu ylempään oikeusasteeseen.
