Korkeakoulutetut maahanmuuttajat karkaavat ulkomaille – "Tämä on hukkainvestointi"

maahanmuuttaja (1)
Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Joonas Lepistö

    joonas.lepisto(at)mtv.fi

    @LepistoJoonas

    Toisen asteen ja korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat ovat olleet maamme nopeiten kasvava maahanmuuttajaryhmä. He hankkivat Suomessa hyvin pitkälti ilmaisen koulutuksen. Yllättäen juuri heidän on ollut vaikea työllistyä Suomeen valmistumisensa jälkeen.

    – Näiden ihmisten on ollut vaikea työllistyä Suomessa. He ovat omien maidensa terävintä kärkeä. Ne opintolinjat saattavat olla hyvin pitkälle englanninkielisiä ja siksi se suomenkielen taito ei ole paras mahdollinen valmistuessa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Annika Forsander.

    Yksi korkeakoulututkinto maksaa valtiolle yli 40 000 euroa.

    – Tämä on hukkainvestointi, kun nämä nuoret lähtevät maasta, jos he eivät työllisty. Meidän pitäisi tehdä paljon enemmän työtä siinä, että nuoret saavuttaisivat kielitaidon, jolla olisi parhaat mahdollisuudet työllistyä. Tähän ei olla satsattu riittävästi, Forsander sanoo.

    Kuinka suuresta porukasta puhutaan?

    – Pelkästään englanninkielisistä maisteriohjelmista valmistuu noin 2000 vuosittain. Ja päälle vielä toisen asteen ammatilliset oppilaitokset. Jos henkilö, joka käy englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen, valmistuttuaan ei osaa suomea, on selvää, että hänen on vaikea työllistyä Suomeen sairaanhoitajaksi, vaikka hänellä on suomalainen tutkinto. Tottakai hän muuttaa ulkomaille, jossa hän saa aika hyvää liksaa sillä suomalaisella tutkinnolla.

    Oppilaitoksille rohkeampi rooli työllistämisessä

    Asiantuntija muuttaisi rahoituksen painopistettä työllistymiseen tähtääväksi.

    – Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten pitäisi kiinnittää opiskelijoita työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Suurempi osuus oppilaitoksen rahoituksesta voisi tulla palkkiona siitä, että heidän opiskelijansa ovat työllistyneet nopeasti. Tämä koskee sekä kotimaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita.

    Forsander sättii kouluja siitä, että he unohtavat oppilaansa tutkinnon jälkeen.

    – Yliopistolaitokset eivät ole niin paljon kiinni työelämän realiteeteissa. Rahoitusmuutoksella ne kiinnostuisivat enemmän siitä, mitä heidän opiskelijoilleen kuuluu valmistumisen jälkeen.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •