Kun Jari Vanttaja istuu espoolaisen ravintolan pöydässä pohtimassa tulevaisuudensuunnitelmiaan, hän on monella tapaa kuin kuka tahansa lukio-opintojaan päättävä 18-vuotias: edessä on valintoja, jotka määrittävät hänen elämäänsä pitkälle tulevaisuuteen.
Mutta Vanttaja ei ole kuka tahansa 18-vuotias, vaan yksi suomalaisen koripalloilun suurimmista lupauksista. Siksi Vanttajan valintoja eivät odota vain hänen lähipiirinsä, vaan niitä odottaa myös iso osa suomalaisesta koripalloväestä.
Vanttaja oli vasta 14-vuotias oululainen nuorukainen, kun hän nousi kahta vuotta vanhempien B-poikien maajoukkueeseen, eikä suomalaisessa koripalloilussa ole kenties koskaan nähty samanlaista 14-vuotiasta.
Vanttajalla oli korinaluspelaajan pituus, mutta hän liikkui, käsitteli palloa ja heitti kuin ulkopelaaja.
Nyt noista päivistä on kulunut pian viisi vuotta, ja Vanttaja on edelleen 1986 syntyneiden nuorten maajoukkueen tärkein pelaaja, merkitty mies ulkomaita myöten. Mutta monien mielestä Vanttajan kehitys on viimeisten kolme vuoden aikana tasaantunut eivätkä hänen fyysiset ominaisuutensa ole kehittyneet muiden samanikäisten tapaan.
Siksi Vanttajan valintaa ympäröi koripallopiireissä kasvava kiireellisyyden ja huolestuneisuuden ilmapiiri, tunne siitä, että nuoren lahjakkuuden ura on ratkaisevassa tienhaarassa. Jos hän ei pian löydä itselleen oikeaa paikkaa, Vanttajan potentiaali saattaa jäädä ikuisiksi ajoiksi pelkäksi potentiaaliksi. Siksi kaikilla tuntuu olevan mielipide siitä, mitä Vanttajan pitäisi tehdä: lähteä Amerikkaan, lähteä Eurooppaan, lähteä punttisalille.
Vanttaja nojaa tuolissaan taaksepäin ja hymyilee.
- Kaikilla saa olla mielipide, mutta minä teen lopulta päätöksen.
Valintoja
Vanttaja ei ole ensimmäistä kertaa valinnan edessä. Kolme vuotta sitten Oulu oli pudonnut I divisioonasta, ja joissakin pääkaupunkiseudun koripallojoukkueissa syntyi ajatus houkutella Vanttaja etelään käymään lukiota ja pelaamaan.
Pussihukat ehti kysymään ensimmäiseksi, mutta Vanttaja valitsi lopulta Hongan. Hän muutti asumaan kännykkäjätti Nokian multimediajohtaja Anssi Vanjoen perheeseen. Valintaa helpotti se, että Vanjoen poika Viljami on pelannut samassa nuorten maajoukkueessa Vanttajan kanssa.
- Sijaisisä, Vanttaja kuvaa Anssi Vanjoen merkitystä. 1986 syntyneiden maajoukkueen valmentaja Jarmo Laitinen kiittelee myös Vanjoen merkitystä Vanttajan koulunkäynnille.
Toisaalta tässä vaiheessa mielipiteet Vanttajan kehitykseen vaikuttaneista ratkaisuista myös erkanevat. Laitinen kutsuu "munaukseksi" sitä, että Vanttaja pelasi seuraavat kaksi vuotta vain A-nuorten SM-sarjaa ja alueellista II divisioonaa, jotka Vanttajan omasta mielestäkin eivät olleet hänen kehitykselleen tarpeeksi kovia.
Epäröintiä
Viime kaudella Vanttaja debytoi Hongan SM-sarjajoukkueessa, mutta hän kärsi jalkapöydän rasitusvammasta ja keräsi keskimäärin 2,3 pistettä 5,9 minuutissa ottelua kohti. Huomaamattomia tilastolukemia merkittävämpi uutinen tuli marraskuussa, kun Vanttaja allekirjoitti Letter of Intentin, eräänlaisen aiesopimuksen siirtymisestä yhdysvaltalaiseen Baylorin yliopistoon.
Valinta oli yllätys monille. Baylor on ollut alamaissa siitä lähtien, kun yliopiston koripallojoukkuetta ravisteli valtaisa skandaali kaksi vuotta sitten. Joukkueen pelaaja Patrick Dennehy löytyi kesällä 2003 kuoliaaksi ammuttuna, ja murhasta epäiltynä on hänen joukkuetoverinsa Carlton Dotson.
Toisaalta Baylor pelaa kovassa Big 12 -konferenssissa, ja Vanttaja voisi saada runsaasti peliaikaa uutta nousua havittelevassa joukkueessa.
Vanttajan kintereillä oli lukuisia muitakin kouluja, kuten huippuyliopistoihin lukeutuvat UCLA ja Hanno Möttölän entinen yliopisto Utah. Rekrytoinnin ollessa kiivaimmillaan Anssi Vanjoki toimi "suodattimena", joka suojeli Vanttajaa jatkuvilta yhteydenotoilta.
- Minusta tuntui, että Baylor oli se, joka todella halusi minut, Vanttaja perustelee valintaansa.
Kaiken piti olla selvää, mutta viime aikoina Vanttaja on alkanut epäröidä Bayloriin lähtöä. Hän sanoo haluavansa odottaa ainakin ylioppilaskirjoitustensa tulokset, jolloin selviää, täytyykö hänen uusia joitakin aineita syksyllä.
- Viime kausi ei mennyt hyvin, ja olo olisi varmempi, jos alla olisi hyvä kausi. Olen miettinyt sitä, millaista olisi kokeilla pelkkää koripalloa Suomessa.
Jarmo Laitisen mielestä Vanttajan olisi pitänyt lähteä Suomesta jo vuosi sitten, joko Yhdysvaltoihin lukioon tai vaikkapa Italiaan, missä oli myös kiinnostusta.
- En tiedä, eikö suomalaisessa koripallossa osata tehdä oikeaa uravalintaa ja lähteä riittävän aikaisin ulkomaille, vaikka jalkapalloilijat tekevät sitä koko ajan, Laitinen sanoo mutta myöntää, että oikeiden valintojen määrittäminen etukäteen on mahdotonta - vasta jälkikäteen voi nähdä, jos jossain on menty vikaan.
- Mitään ei ole menetetty, Jarilla on vielä paljon aikaa, Laitinen kuitenkin rauhoittelee.
Entä missä Vanttaja on viiden vuoden kuluttua?
- Jossain Euroopassa ammattilaisena, Laitinen arvioi.
- En ainakaan Suomessa, Vanttaja itse hymyilee.
(MTV3-STT)