Kun saavuin ensimmäistä kertaa vastaanotolle Psykoterapiakeskus Vastaamoon, eteeni työnnettiin henkilötietolomake pitkine tietojenkäsittelyteksteineen, ennen kuin terapeutti oli sanonut sanaakaan. Istuntoa ei aloitettu, ennen kuin paperi oli täytetty. Allekirjoituksen ei pitänyt tarkoittaa tietojen vuotamista kaiken kansan nähtäville, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Pauliina Ainasoja.
Vaitiolovelvollisuus ja tietojen turvallinen käsittely ovat koko psykoterapian perusta. Luottamus terapeuttiin ei synny hetkessä, ja nyt tuo luottamus on vaakalaudalla koko psykoterapiatoimintaa kohtaan.
Pelkään, että osa hoitoon hakeutuvista tai sitä harkitsevista päättää olla hakematta apua tietovuodon seurauksena. Tietojen vuotaminen voi olla yksi pahimmista painajaisista; terapiassa kun avaudutaan niistä kaikkein kipeimmistä ja sensitiivisimmistä elämän asioista. Terapia-asiakas ei voi itse vaikuttaa, mitä terapeutti kirjaa ylös yrityksen järjestelmiin ja on näin ollen täysin aseeton sen suhteen, mitä nettiin on vuodettu.
Tämä on valtava isku osalle Vastaamon psykoterapia-asiakkaista. Pelko omien tietojen leviämisestä voi olla joillekin liikaa. Tämän hetken tiedon mukaan vuodetut tiedot ovat peräisin ennen vuotta 2018, mutta moni varmasti pelkää, vuotavatko esimerkiksi koronan takia etänä käydyt videoterapiat nettiin. Korona-aika ei monelle terapiassa käyneelle ole muutenkaan ollut sitä helpointa aikaa, ja tämä tapaus voi lisätä ahdistusta, itsetuhoisia ajatuksia tai pelkotiloja entisestään.
Seuraukset tietovuodosta voivat yksilön tasolla olla kamalat. Mitä tapahtuu, kun väkivaltainen kumppani saa tietää, että hänestä on puhuttu vastaanotolla? Osoitetiedot, henkilötunnus, nimitiedot mahdollistavat identiteettivarkauden. Miten käy, kun asiakas on avautunut kipeistä työasioistaan terapiassa, ja nyt ne ovat kaikkien nähtävillä?