Kommentti: SM-liigakauden hölmöin temppu on nyt nähty – Kärppien syväkyykyssä on hämmentäviä puolia

Lukon Thomas Gregoirelta törkytemppu: taklaa päähän ja lentää ulos 2:22
Video: Lukon Thomas Gregoirelta törkytemppu: taklaa päähän ja lentää ulos

SM-liigan runkosarja päättyi lauantaina sangen kuohuttavissa merkeissä. Kärpät ja TPS sukelsivat kilpaa, HIFK:lle riitti yksi ainoa piste ja Kuopiossa nähtiin kauden ylivoimaisesti hölmöin temppu, perkaa MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.

Runkosarjaa jäljellä kolme minuuttia, omalla joukkueella ei enää mitään panoksia, peli on jo ratkennut ja huomio keskittyy siihen, ettei loppuhetkillä käy enää mitään sen suurempaa.

Mitä tekee SM-liigan valovoimainen tähti Thomas Gregoire?

Hakee todella uhkarohkean pysäytystaklauksen pelaajaan, joka on jo valmiiksi hyvin matalassa peliasennossa.

Osuiko taklaus olkapäähän? Kyllä, mutta myös päähän. Oliko Gregoire myöhässä? Ei hirveästi.

Video Gregoiren taklauksesta näkyy jutun yläreunasta.

Oleellinen pointti liittyy siihen, että miksi Gregoire toimi näin? Minkä ihmeen takia hän valitsi juuri tuollaisella hetkellä, faktat huomioiden, totaalisen riskitaklauksen, jota peli ei pyytänyt millään tapaa?

Totta kai Lukon päävalmentaja Marko Virtanen yritti vedota lehdistötilaisuudessa siihen, ettei taklauksen kohteella ollut ”pää pystyssä”. Virtanen tiesi kuitenkin tasan tarkkaan sen, että Gregoire on nyt ison pelikieltouhan alla.

Kaiken lisäksi kyseinen taklaus tuli hetkellä, jolloin Lukon jyrkkä alamäki oli saamassa jatkoa. Sen syksyn ja alkutalven väkevä tuloskunto on kuin muisto menneestä.

20 kierroksen kuntopuntarissa Lukko on vasta sijalla 11. Pudotuspelijoukkueista vain TPS on esiintynyt sitä huonommin.

Mitä Lukko ei olisi todellakaan kaivannut pudotuspelien alle? Sitä, että sen ylivoimaisesti tärkein kenttäpelaaja saattoi hankkia itselleen useamman ottelun pelikiellon.

Lukon kannalta olisi toivottavaa, ettei näin käy. Koska muuten raumalaisilla on hätä.

***

Lukkoa ei voi edes pitää sen suurempana ennakkosuosikkina tulevassa HIFK-sarjassa. Jos samaista 20 ottelun kuntopuntaria tarkistelee, HIFK on sijalla neljä. Edellä on vain KalPa, Ilves ja Tappara.

HIFK on ollut yksi SM-liigan parhaista joukkueista vuodenvaihteen suunnanmuutoksen jälkeen. Se pelaa pääosin hyvää jääkiekkoa, kärki vetää ja Roope Taponen takaa ilta toisensa jälkeen sauman voittoon.

Ilman Gregoirea Lukko on hyvin tasapaksu joukkue. Varsinkin kun sen toinen avainlenkki, maalivahti Artem Zagidulin on osoittanut hyytymisen merkkejä.

HIFK:lle asetelma sopii varsin hyvin. Perjantain TPS-tappion jälkeen näytti jo hetken pahalta, mutta sitten Kärpät avasi tien totaalisella pupelluksella. Nyt HIFK:lle voi povata valoisaa kevään alkua.

Eri asia on se, että mihin kannukset riittävät, kun vastaan tulee yksi tamperelaisista. Lukko sen sijaan on heihin verrattuna ihan eri kastissa.

***

Niin, Kärpät. Voi hyvänen aika sentään.

On käsittämätöntä, miten lepsu, löysä, huolimaton ja alistuva yksi ammattilaisjoukkue osaa olla. Pienikin takaisku murentaa välittömästi selkärangan ja aiheuttaa negatiivisen vyöryn.

Kärpät on pelannut parhaimmillaan erittäin hyvää jääkiekkoa. Vastapainoksi se osaa olla aivan uskomattoman heikko.

Nämä heikot hetket osuivat vieläpä aivan vääriin saumoihin. HIFK-tuplapelien jälkimmäiseen taistoon, tämän viikon Ilves-kamppailuun ja runkosarjan päättäneeseen Jukurit-peliin.

Kärpät oli näissä otteluissa pitkien pätkien ajan aivan umpisurkea, eikä se ansainnut pääsyä kuuden joukkoon.

Oulun lauantai-illassa parasta antia tarjosivat fanien suorat ja epäsuorat mielenilmaukset.

”Kuka kantaa vastuun?”

”Se oli neljän miljoonan joukkue” ja ikoninen tonnin seteli taustalle.

Varsinkin jälkimmäinen viesti saattoi huvittaa jossain muualla, mutta ei Oulussa.

Miten ihmeessä neljän miljoonan joukkue voi vuosi toisensa jälkeen vetää enemmän ja vähemmän vihkoon? Viime kaudella piti vaihtaa valmentajaa ja tällä kaudella laiva on heilunut lähes koko runkosarjan ajan.

Hämmentävintä koko sopassa on se, että Kärppien joukkueesta löytyy sellaisia pelaajia kuten Marko Anttila ja Atte Ohtamaa. He ovat Kärppien johtohahmoja. Maailmanmestareita, olympiavoittajia.

Silti Kärpät huojuu kuin tulitikkukenno pienenkin tuulenpuuskahduksen keskellä.

Kyse ei voi olla mistään muusta kuin henkisestä tilasta. Syksyn passivoituminen tappoi itseluottamuksen ja sen jälkeen Kärpät on arkaillut.

Eikä Kärpillä ole edes laadukasta ylivoimaa, mikä peitti viime kauden ongelmia allensa. Nyt ylivoima on yhtä pakottamista kerta toisensa jälkeen.

Viime peleissä nähtyjen otteiden perusteella ei olisi edes yllätys, jos Kärpät lähtisi lauluun heti ensimmäisellä kierroksella. Nyt vastaan tulee KooKoo, jolla on hyvä höyry päällä. KooKoo aiheutti jo Kärpille pahoja vaikeuksia runkosarjan lopun keskinäisessä väännössä. Se on varmaa, että KooKoo on oppinut silloisesta loppuhetkien notkahduksesta.

Sehän se olisikin, kun neljän miljoonan miehistö jäisi sijalle yhdeksän. Siinä olisi miettimistä, että ”missäs se meidän urheilupuolemme oikein menee”.

Talouspuoli on kyllä kunnossa tuoreiden yrityskauppojen ja suoranaisen imperiumin rakentamisen myötä. Urheilupuoli ei vain meinaa vastata yhtälöön.

Lue myös:

    Uusimmat